Aikainen lintu eilisen valkosiipitiiran nappaa aateltiin Rissasen kanssa ja siksi pihalla olin jo siinä aamuneljän korvilla.
Tästä tulikin hyvä vuodaripäivä sillä jo ennen kuin nelivetosukisuki kurvasi pihaan kuului hernekerttu helistävän, säkättävän vai mikä kuvaus tuohon sopinee?
Eilen illalla oli siis valkosiipitiira nähty Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Laji on liikkuvaa sorttia mutta silti päätettiin olla heti aamulla paikalla Lammassaaren tornissa jossa ei kyllä mitään chlidoniaksia näkyny mutta näkyi ja kuului mm. Gustaf Nordenswan joka noitui surkeaa ekovuodarilistaansa. Eikä muutenkaan kuulemma ollut ikinä spondena nähnyt kuin sepelrastaan. Taisi unohtaa jonkun aavikkokultarinnan?
Kaikki rarit ovat tänä vuonna olleet Hesassa. Paitti silloin kun mä olen siellä niin silloin ei ole kuin sumua. Ja vuodareita tyylin pensaskerttu ja satakieli.
Siispä maaseudun harrastelijat siirtyivät stadin säihkeestä Saloa kohti. Jos tuo lande sopis meille paremmin? Alueella on nääs majaillut isohaarahaukka haarahaukan kera ainakin 4.5. alkaen.
Lintu oli viimeksi nähty lahden koillispäässä jonne jäätiin aluksi staijailemaan. Samoilla paikoilla oli muitakin kohtalotovereita Tampereelta tosin, mm. Ohtosta ja Hannua ja Jormaa jne...
Mut ei haukoi. Tai tossa näkyis kymmenen kilsan päässä pari jotain senoloista lintua lentävän...
Näiden perässä ajeltiin Vartsalan suuntaan josta haviksia oli myös tullut.
Jumankekka! Siinähän tuo nyt kiärtelee! Isohaarahaukka (Milvus milvus) 7.5.2015 Salo Immala. |
Nii ja normimilvus kaverina siinä alempana! |
Tuplamilkkari viihtyi paikalla puolisen tuntia ja klo 15.30 sopi tiedottaa että haukat siirtyivät itään taakse metsien. Isohaarahaukkaa nähtiin alueella aina 28.5. asti ja kovasti spekuloitiin pesintää haarahaukan kera ja sitä kumpi olisi isä tai äiti?? Tietääkseni pariskunnan yhteiselo ei kuitenkaan sujuakseen ottanut.
Joka tapauksessa laji on nyt tehnyt vähintään tiedustelun Suomeen, v.2015 keväällä yksilöitä nähtiin Suomessa kymmenkunta. Ehkä? Suurimmasta osasta lienee kuvia ja joku korjannee joskus luvun oikeaksi. Ensimmäinen havainto pölähti jo helmikuussa, kevään viimeinen 9.5. ja vielä yksi havis heinäkuun puolivälissä.
Hieno peto, Suomen seuraava vakiintuva pesimälajiko?
Meiän retkueen retkuilu jatkui Mynämäen suuntaan.
Aamulla oli Mietoistenlahdelta löytynyt mustajalkatylli naaras sukupuoleltaan.
Lintu oli koko päivän poltellut mielessä ja suvaitsi vielä klo 18.00 olla paikalla.
Niinkumäsanoin. Lande sopii maalaisbongarille. Hesalaiset joutu kerrankin ajeleen edes Turkkuseen.
Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) 7.5.2015. Mynämäki Mietoistenlahti. Joidenkin harmiksi ei lintua enää seuraavana päivänä näkynyt. |
Meillähän olis vielä tänään aikaa. Kevät on niin hienoo.
Ei voi tätä kirjoittaessa 12.1.2016 edes kuvitella millaista on kun on kevät ja lintuja.
Rareja ja mitä lie kaikissa puskissa ja jaloissa pyörimässä sekä rantoja tallaamassa.
Siis käsittämätöntä.
Keväällä voi linturetket venyttää vaikka yheksään ja vielä näkee.
Meinaan pari mustatiiraa oli helppo nykäistä iltavalossa Puurijärven Mutilahden tornista iltakasilta.
Kai tämä kevään kaiho ja odotus antoi kimmokkeen selailla kuvia ja vähän kirjoitella.
Talvi alkaa jo mulle riittää.