Taskunarinaa, Hylsy-Hiace ja Kompen selkävoitto

2.12.
Tänään oli hieno bongauspäivä pitkästä aikaa.
Herätys klo 4.15.
Puurot sun muut aamutoimet, Huittisista Laiho sekä Pitkänen kyytiin ja suunnaksi Helsinki.
Kohteeseen eli Kivikon BMX-pyöraradan kylkeen saavuttiin puoli yhdeksän paikkeilla.
Paikalta oli Jari Kuhlman löytänyt 29.11. nuoren aavikkotaskukoiraan joka piti talvipinnaksi plokata etenkin kun laji oli vasta toista kertaa Suomessa joulukuun puolella bongattavana.
Kolmisen varttia steppailtiin alueella kunnes lintu pyrähti jostain aidatun pyöräradan keskeltä näkyville. Hätänen hämärädokukuva, pinnat plakkariin ja äkkiä poies ennen kuin joku Iltasanomien paparazzi ehtii nähdä että otin kuvan.

Aavikkotasku (Oenanthe deserti) 2.12.2013 Helsinki Kivikko.
Laji on Suomessa havaittu aikaisemmin 21 kertaa, nyt kyseessä 1kv koiras.

Paikka on ollut varsinainen painekattila linnun löytymisestä lähtien. Urbaani helppo alue jonne on kerääntynyt paljon porukkaa hienoa lintua katsomaan ja kuviakin ottamaan.
Tietenkin taas vastoin joidenkin mielikuvia "oikeasta tavasta" ottaa lintukuvia ja onhan asiasta noussut kauhee poru etenkin bongariverkossa.
Ja taas saavat kuvaajat ympäri korvia niin että poskiin ottaa.

Tuomas bongaisi lintuja jos hänellä
olisi auto kertoo Iltasanomien verkkosivu

Seuraava kertoo enemmän asenteesta jotain ryhmää kohtaan kuin itse tilanteesta....Iltasanomien toimittaja Tuomas Mannisen bongariverkkoterveiset säntäilykuvaajille hänen tallentaessaan videolle toimintaa havispaikalla 30.11. :
""Tilanne oli koko ajan kriittinen ja kuvaajien keskuudessa esiintyi taskun lyhyenkin liikkumisen johdannaisena paniikkikäyttäytymistä, säntäilyä, säpsähtelyä, äkillisiä pakkoliikkeitä. Mahdollisesta virtsankarkailusta en
kykene lausumaan. Hölskymistä saattoi erottaa.""


Kameraa kanniskelevana hölskypääkuvaajahylkiönä kiitän toimittajataustanne koulimaa sivistynyttä asenteellisuuttanne, bongariveli Tuomas! Kiitos.
Etkä ole asenteinesi jäänyt yksinäiseksi lintuharrastuspiireissä.

Toisaalta tämmöinen sinkoilu ei ole mitenkään poikkeuksellista bongarikäyttäytymisessä yleensä.
Vaikka olisi kokenutkin bongari ja partakin kasvaa niin tilanteen ollessa päällä säntäilevät kaikki bongarit enkä näe siinä mitään poikkeuksellista enkä tuomittavaa.
Kivaahan se on jos aikuisilla ihmisillä on kerrankin niin jännää että pisut housuun tirskahtelee.

Tässä tämä kaiken paheellisuuden tyyssija aamuauringossa.
Komia lintu, koko bongauksesta ja paikasta jäi kaiken narinan jälkeen vähän katkero fiilis.
Mun mielestä narina alkakoon vasta jos joku rari pois hätyytetään.
Ähkitään silloin ja muuten pidettäköön hauskaa ja harrastetaan!

Sitten romppeet pirssiin, Eelis kiikarissa!
Porkkalan Bussvikenissä on 29.11. alkaen nähty pikkukajavan lentelevän eestaas pitkin rantaviivaa.
Sinnepäin siis sudittiin kun matkalla napsahti päivitys että lintu sujakoipi etelään.
No hyvä, alueelta löytyy siis kajavaa edelleen.
Loppumatka niemelle tuntui pitkältä etenkin kun tie on tehty liian pitkäksi ja jouduttu sullomaan se jyrkille mutkille. Jotka sikaluikkaita.
Ihan lopussa vielä hidastusmöykkyjä kymmenen metrein välein. Ei oo kiiruisen tiepätkä!
Ei mittään, kivasti perillä ja autoista päätellen runsaasti staijivoimaakin paikalla.

"Hylsy-Hiace" Bussvikenin parkkiksella ei nostattanut toiveita kauheen gomioista haviksista.

Vaan toisin kävi! Pari tuntia tönötettiin kunnes Jari Laiho huusi että "Täsä tulee!"
Niin tulikin jostain puitten latvoista yllättäen täysin koko porukan ja painellen matalalla kohti koillista aivan rantaviivaa pitkin.
Eka havikseni Jarin huudon jälkeen oli ihan vierestä menevä rissan selkäkuvio kokonaan mua kohti kääntyneenä. Vilaus ja kuvio painui näkymättömiin ison kiven taakse.
WTF...???
Riipaisin kameran kassista ja ehdin seuraavan napata ennen linnun häviämistä puiden sekaan.

Pikkukajava (Rissa tridactyla) 2.12.2013. Kirkkonummi Porkkala Bussviken.
Eelis nro 338. Vuodari 289, talvipinna jne...Gomiasti meni liki!

Kajava lensi tämän kiven takaa melkein törmäten Pekka Komin kameran linssiin.
Tringan Parooni valitettavasti keskittyi vastakkaisesta suunnasta tulevaan liikenteeseen.

Vaan kyllä Kompe on vanha kettu ja otti lopulta tästäkin linnusta selkävoiton.
Ahti oli suonut antejaan ja siunannut rantakiviä silakoilla.
Kajavaa odoteltiin mestalle palaavaksi mutta vilu alkoi voittaa ja suurin osa poistui.
Pekka jäi odottamaan ja tässä tulos.
GOMIA kuva!

Paikalla vallitsi hyvä fiilis jota erityisesti loi Bongariliiton sihteeri
Olavi Kemppainen (vasemmalla) leppoisalla olemuksellaan.
Kompelta (edelleen selin) ei puolestaan jutut lopu.
Oikealla Pitkänen laittaa Rissatilausta menemään ja olipa paikalla itseoikeutettu rissabongari Kari Rissanenkin Ulvilasta (oikealla).

MARRAS-JOULUKUUN VUODARIT: 2 / 289

Pikkukajava oli ainut loppuvuoden listaus ja eelis nro 338.

Talvipinnojakin (joulu-helmikuu) olen ihan mielenkiinnosta alkanut keräillä. 

Joulukuussa uusiksi lajeiksi listalle kuittaantuivat sammari, aavikkotasku, pikkukajava ja rautiainen joka oli talvipinna nro 131.

288	Aavikkotasku	2.12.2013	Helsinki	Kivikko 1 k p
289	Pikkukajava	2.12.2013	Kirkkonummi	Porkkala Bussviken 1 1kv NE

288

Aavikkotasku

2.12.2013

Helsinki

Kivikko 1 k p

289

Pikkukajava

2.12.2013

Kirkkonummi

Porkkala Bussviken 1 1kv NE

Mikä lintu?

Moi!
Kuvattu 1.11.2013 Porin Reposaaressa Lontoon isosta tyrnipuskasta puolenpäivän aikaan.
Samaa lintua kuvasi joku muukin jolla saattaa olla parempia.

esa.makela@dnainternet.net
tai vaikka
kommentti blogiin.
Kiitos!

Ensimmäinen kuva lehtokerttu 29.9 2013 samassa puskassa

Yllä olevien kuvien jälkeen lintu kävi pesulla ja näytti tältä:

Merisirri Liätteil

27.10.
Tänään poikettiiin Mäkelän Matin kera Reposaaren saha-alueen ja Technipin altaiden kautta lietteiden tilanne katsastamaan. 
Säätila lokakuun lopun keliksi lämmin ja vallan loistava, vain sumu hieman häiritsi näkyvyyttä. 
Vedenkorkeuskin matalalla kuten on ollut koko syksyn.
Kahlaajalajeja havaittiin huimat seitsemän kappaletta: tylli, tundrakurmitsa 3, punakuiri, suosirri 3, taivaanvuohi 12, jänkäkurppa 6 sekä sokerina välipohjalla merisirri!

Merisirri ruokaili kolmen suosirrin sekä tundrakurmitsojen seurassa.
Ruokailtuaan sirrit siirtyivät kauemmas särkälle ja vaipuivat sikeään uneen jolloin niitä pääsi nätisti lähestymään. Lähdin kahlailemaan ja Matti poistui kotio, sillä ei kukaan täyspäinen jaksa kuvaajahemmojen kyttäämisiä tuntitolkulla odotella.

Mutta hetkinen! Nehän vaan nukkuu ja nukkuu. Mitäs tekis? Päätin ottaa riskin ja lähestyä myötävalosta meren puolelta. Eivät todellakaan olleet herkällä ja häipyneet vaan jatkoivat nukkumistaan. Odottelin rauhassa etteivät sirrit säiky ja sinkoile jolloin merisirrikuvat olisivat jääneet haaveeksi.

Ainakin tunnin sai odotella ennen kuin merisirrin pää nousi.
Kyseessä on 1kv lintu. Nuoreksi lintu määrittyy siiven peitinhöyhenten valkoisten reunojen perusteella. 
Kiitos Markus Lampiselle korjauksesta. Itse luulin lintua vanhaksi.
Merisirri saattaa tosin elää vanhaksi, vanhin suomalainen rengastettu on ollut yli 20-vuotias!

Merisirri (Calidris maritima) 27.10.2013 Pori Yyteri lietteet.
Lajista on havaintoja Lietteiltä puolisen tusinaa joten harvinainen kahlaajarannan kaunistus.
Siellä se kahlaili ja ruokaili lietettä tonkien niinkuin muutkin sirrit.
Yllättävää.

Linnut eivät herättyään olleet meikäläisestä moksiskaan vaan ruokailu jatkui samalla särkällä.   

SYYS-LOKAKUUN VUODARIT: 7 / 287
Ainut jakson elis oli samettipääkerttu (337) ja arvokas sponde (259). Talvipinnankin sai sammarista kuitattua linnun viihdyttyä paikalla jopa 9.12. asti. 
PLY-pinnoja jaksoon mahtui kolme: palsasirri (279), pikkusirkku (280) ja sammari (281). Porinpinnoja ajalle ropsahti jopa viisi, edellämainittujen lisäksi sitruunakirvinen sekä punapyrstölepinkäinen. Sammari oli Porinpinna nro 269.

281	Isokirvinen	9.9.2013	Pori	Yyteri lietteet 1 p
282	Taigauunilintu	11.9.2013	Pori	Toukari LT 2p
283	Punapyrstölepinkäinen	19.9.2013	Pori	Tahkoluoto 1p
284	Samettipääkerttu	28.9.2013	Pori	Reposaari 1 k p

285	Hippiäisuunilintu	7.10.2013	Pori	Tyrnikari 1 Än
286	Mandariinisorsa	8.10.2013	Kotka	Turvala 1 k p
287	Merisirri	14.10.2013	Pori	Tahkoluoto Hylkiriutta 21p

Reposaaren samettipää

21.10.
Tänään oli syksyn upein ja aurinkoisin päivä. Ja mulla aamuvuoro.
Katselin työmaalta tyyntä Pihlavanlahtea ja aattelin että kerrankin merelle näkisi jotain ilman puolen metrin aallokkoa.
Siispä heti kun kongi pelasti hurautin Tahkikseen ja pistin putkilon pystyyn.
Kiva oli kattella alleja ja muutamia lapasotkia pläkäkelissä mutta sitten alkoi taas Reposaaren kutsu kummitella. Vieläkään en ollut siedettävää kuvaa 28.9. löytyneestä linnusta saanut.
Mut tänään tuli.

Valossa oli voimaa ja lintu vähän paloi mutta tulipa tyrneistä hienoja!
Ei silti, mulle kelpaa joka kuva joka tästä smyygarista irtoaa.

Heti isolle merenrantatyrnille päästyäni lintu vilahteli matalalla tyrnissä. Menin meren puolelle puskan keskiosan paikkeille myötävaloon seisomaan ja odottelin. Äkkiä kerttu ilmaantui puskan yläosista ja teki hienon laskeutumisen kerrankin puskan ulkoreunaa pitkin.
Paikalla on tullut vietettyä niin monta tuntia turhaan etten kameran sulkimen kulumista tällä kertaa ajatellut vaan annoin rätistä. Kai kerttu luuli sitä kutsuääneksi kun vieläpä pysähtyi pariksi sekunniksi! Vähän taisi kädetkin tutista mutta onneksi Canoni tai joku on keksinyt kuvanvakaajan. Jalustan käyttöä kun en ole treenannut ja kuvaamisestakin ymmärrän vain että oikean etusormen kohdalla olevaa nappia pitää painaa ja vähän liukusäätimestä valoakin säätää.

Samettipääkerttu (Sylvia melanocephala) 21.10.2013 Pori Reposaari.
Lintu on määritetty läntisen melanocephala-nimirodun nuoreksi koiraaksi.

Kerttu on tätä 28.10. kirjoittaessani ollut jo kuukauden Lontoossa jonne on tehty vähintään tuhat bongausvierailua. Mikäli lintu löytyy paikalta vielä marraskuun puolella pitänee selvittää kuuluuko yksilö koko Suomen bongatuimpien lintujen joukkoon? 
Sammari on ainakin eniten bongattu lintu PLY:n alueella koskaan. 

Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa aiemmin:
4.5.1986 Utössä 1 naaras (J.Peltomäki); 13.5.1991 Kirkkonummen Rönnskärrillä 1 koiras (J.Peltomäki ym.); 9.6.1996 Lemlandin Lågskärillä 1 koiras (T.Lehtiniemi ym.).
Serkkumies Peltsi on näköjään löytänyt puolet Suomen sammareista.

Kerttu on ollut varsinainen piilottelun maisteri. Pikkuhiljaa se on kuitenkin enemmän ja avoimemmin käynyt näytillä. Pikku pakkanen saattaa jatkossa vielä helpottaa havainnointia.
Hienoja kuvia löytyy Tarsigerista:
http://www.tarsiger.com/gallery/index.php?sp=find&lang=fin&order=nro,paiva%20DESC&species=71160 

Kerttu popsii tyrnimarjoja joten ainakin vitamiineja ja apetta löytyy riittämiin.
Laji kuulemma kestää pakkasta jonkin verran mutta saas nähdä kuinka herran lopulta käy.

Murheenkryyni ja merisirrejä

14.10
Aamulla ajelin Reposaareen jatkamaan toivottomalta tuntuvaa samettipääkertun kuvausprojektia.
Lintuhan löytyi 28.9. eikä runsaan kahden viikon aikana linnusta ole rengastuksen yhteydessä otettuja käsikuvia lukuunottamatta kunnon kuvia ainakaan julkisuudessa nähty.
Muuutama henkilö oli päivystämässä ja kerttu jo valmiina isossa tyrnissä.
Vaikka lintu vilahtelee silloin tällöin ei siitä hääppiä kuvaa tullut nytkään.

Tässä oksistossa näkyi "sennäköistä" liikettä.....

....että sammari siellä smyygaa.
Paras kuva jonka olen kertusta saanut. Tähän mennessa.

Kerttu hävisi hallinnasta ja häippäsin Tahkoluotoon hakemaan merisirriä vuodariksi.
Eikä noita kauaa tarvinnutkaan hakea sillä Kallioholman kärjestä suunnassa SW tallusteli kolme komiaa sirriä laakealla luodolla. Laitoin viestiä menemään koska sirrit olivat ensimmäisiä mantereen puolella tänä vuonnna Porissa. 
Erikssonin Pekka kurvasi nopeasti paikalle ja kuittasi välillä pitkäänkin luodon takana smyygailleet linnut. Pekka poistui ja jatkoin putkilointia. Hylkiriutan suunnassa pörräsi saaren edustalla parinkymmenen linnun parvi josta ensimmäisenä mielessä välähti notta tilhiä.
Täh? Noihan on kahlaajia! Parvi laskeutui rantakiville melkein mereen ja aloitti liikuskelun josta tuli merisirri heti mieleen. 

Tämä merisirri (Calidris maritima) majaili Kallioholman edustalla olevalla Mutterilla 24.10.2013. Merisirri on pohjoinen pesimälaji joita mm. Norjassa pesii 15000 paria ja Suomen lapissakin muutamia

Matkaa lintuihin oli yli 2.5 kilsaa, tosi hyvä näkyvyys mutta lintutietämykseni sitä sun tätä joten soitin apuva Pekalta joka ei vielä pitkälle ollut ehtinyt. Kotvan päästä Pekka kuittasikin aallonmurtajan kärjestä että joo, on noi merisirrejä ja vieläpä 18 kpl. Ja toisen kotvasen päästä että niitä onkin 21. 
Nuo kolme lähempää olivat häipyneet joten parvet kai yhtyivät. 
Tuo 21 paikallista on PLY:n ennätys.
Aiempi enkka löytyy Säpistä jossa 23.10.2001 Präälästä löytyi 17p. Sama poppoo eli Dahlman, Koskinen ja Sjöholm kuittasivat Säpistä 21 muuttavaa 20.10.2001.
Porissa aikaisemmat rekordit ovat 10 muuttavaa Tahkoluodossa 13.10.2010 ja 4 paikallista Räyhillä 29.10.2010.
Joten tuo 21:n parvi PLY:n alueella oli poikkeuksellinen tapaus.
14.10.2013 havaittiin Uudenkaupungin saaristossa jopa 42p joten voidaan puhua että päivä oli merisirrien päämuuttopäivä länsirannikolla.
11.11.2011 laskettiin Jurmossa jopa 350p. Tuo Jurmon lukema selittynee ositttain sillä että lajia löytyy sieltä myös talvehtimasta.

Rengastustoimisto Rantamäki

14.10
Ari Rantamäki on pitänyt rengastustoimistoa Toukarin lintutornilla tiiviisti tänä syksynä.
Konttori on ollut auki rautiaisprojekti-teemalla 42 kertaa 29.8. alkaen ja viimeiset tämän syksyn renkaat asetellaan näilllä näkymin 20.10.

Ari aloittaa rengastuspäivän jo aamuhämärissä ja puolen päivän maissa verkot keräillään kasaan. Pikainen laskutoimitus kertoo että tunteja pelipaikalla rengastaja on viettänyt tänä syksynä jo lähemmäs 250. Panostusta siis löytyy.

Rengastuksia on tuolle ajalle kertynyt 2370 kpl. Yleisimpinä rautiainen 967, punarinta 238, urpiainen 244, talitiainen 165, tiltaltti 152 sekä mustapääkerttu 140 kpl.
Harvinaisuuksista Ari on tänä syksynä verkottanut peräti kahdeksan taigauunilintua, idäntiltaltin sekä pikkusirkun joka porilaisittain on huippukoppi.

Tässä yksi kahdeksasta tänä syksynä Arin rengastamasta taigauunilinnusta.
Aikaisempien syksyjen enkka ollut 2kpl.
Kertonee jotain inoharhailun massiivisuudesta tänä vuonna

Idäntiltaltti (Phylloscopus collybita tristis) 11.10.2013 Toukari Pori. Kuvat Ari Rantamäki.

"Vaalean beigensävyinen silmäkulmanjuova, korvanpeitinhöyhenet sekä kaulan- ja rinnansivut. 
Jalat ja nokka aina mustat."

Tristis on tiltaltin itäinen alalaji jota voitaisiin jo pitää omana lajinaan.
PLY:n alueelta löytyy Tiirasta yhdeksän havaintoa joista Ari on rengastanut kolme.

"Puhtaan harmaanruskea päälaki, niska ja etuselkä. Takaselkä ja yläperä heikosti oliivinvihreänsävyiset ja siipi- ja pyrstösulissa tuoreessa puvussa kapeat vihreät reunukset."
Täysin Lintuoppaan kuvausten mukainen lintu.

       Tässä 14.6.2012 Kuusamon Rukalta huvilan pihasta äänittämäni RK:n hyväksymä tristis. 

Mielenkiintoista tilttalttia jota en muualla ole kuullut.

Pikkusirkku (Emberiza pusilla) 14.10.2013 Toukari Pori. Kuvat Ari Rantamäki.
Porin seitsemäs pikkusirkku joista Ari on rengastanut 2 kpl.
Tosirari Porissa, lähes kaikki PLY:n muut havainnot on saatu Säpistä.

Yksilö oli jo toinen tänä vuonna Porissa bongattavana ollut. Poikkeuksellista.
Mäkpen mukaan tämän linnun tunnistaa nuoreksi teräväkärkisistä pyrstösulista. 

Muina kivoina lajeina Ari kertoi saaneensa tänä syksynä verkoista varpuspöllön sekä isolepinkäisen. Pyrstötiaisen vaellus on näkynyt 25 yksilönä, aikaisempina vuosina  ei tätä lajia Toukarin verkoista ole kuulemma napattu.
Myös viisi tundraurpiaista kertovat turpojen liikkumisesta. Ari kertoi lähettäneensä muutaman isotooppinäytteenkin analysoitavaksi jotta tiedettäisiin ovatko turpot Suomen kantaa vai jostain kaukaa idästä.

Lintuja on mielenkiintoista päästä katselemaan lähietäisyydeltä. Eikä aina arvaa mitä pussista tupsahtaa...Verkkokierrosten välilläkin tornissa riittää ohjelmaa muuttoa seuratesssa.
Toukarin torni on siis oivallinen retkikohde myös syksyisin.

Tahkiksen Muleli

12.10.
Tänään poikkesin Tahkoluodossa etsimässä Pekka Erikssonin ja Tapani Liljan 10.10. ilmoittamaa mustaleppälintua eli mulelia.
Lajia havaitaan PLY:n alueella useimmiten teollisuusalueilta sekä toisinaan talojen pihoista. Tältä vuodelta löytyy Tiirasta kymmenisen havaintoa, pesintään viittaavia ei yhtään.

Tämä naaraspukuinen yksilö löytyi sujuvasti Talavuon suurten punaisten hallien viereiseltä ruderaatilta.

Mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) 12.10. Pori Tahkoluoto.
Tämän näköinen lintu on joko naaras tai 1.vuoden koiras.
Siivellä pieni valkoisen paneelin aihe, olisko kyseessä 1kv koiras?

Vanha koiras olisi upee kuvattava mutta sellaisen olen nähnyt vain kerran Tampereella.
Menettelee tämäkin

Mulelin kuvaamiseen paloi aikaa enkä muuhun tajunnut keskittyä.
Olisi pitänyt sillä Reposaaressa oli verkot viritettynä samettipääkerttua varten.
Rengastuksesta ei ainakaan mulla ollut tietoa ja huomasinkin vasta linnun ollessa jo vapaana että koppi oli onnistunut.
Eipä olleet sammaripäivitykset päällä....

Ei silti, kunnon livekuvaa Reposaaren kertusta en vielä ole nähnyt enkä sitä tälläkään kertaa saanut. Tilheen ja sinitinttiin oli taas tyytyminen.

Tilhi (Bombycilla garrulus). Näitä on Reposaaressa hienosti näytillä niin kauan kuin marjoja löytyy.

Reposaaren isossa tyrnipuskassa on tullut tovi kykittyä.
Tämä sinitintti on yksi harvoista kunnon laakeista jonka puskasta olen saanut.

Samettia.....

Marko Dahlman.
Mm. kääpiökerttu, arotasku,
ruostepääsky ja nyt samettipääkerttu.
Kova mies löytämään lintuja ja
oikea legendaarisen suhinan tyyssija.

28.9.
Epämeikäläinen herätys kello 04.45.
Kuuden maissa Huittisten Team DAhma (Pitkänen, Laiho, Dahlman) löysi Kuhakujalle navigaattorista huolimatta ja matkaa jatkettiin Kristiinankaupungin Lålbyn vanhalle kaatikselle josta eilen oli löydetty taigakirvinen.
Eilen oli eilen sillä tänään ei kirvistä eikä paikalla ollutta hippiäisuunilintuakaan havaittu.
Kuhniskelemaan ei jääty vaan suunnattiin kaffeepaussin jälkeen takaisin Poriin ja Reposaareen pro-jahtiin.
Viimevuotiselta pro-paikalla ei raportoitavaa josta lampsittiin kohti Villa Londonin kutsuvia lehvikköjä.
Villaan vievän pikkutien varressa näkyi kohtalaisesti etenkin fyllareita joten tuossa oli oiva paikka Markolle suorittaa jo kuuluisaksi noussut suhina-sessio.
Ainakin Villan pihassa olleet koirat alkoivat heti haukkua mutta alkoipa lintujakin tulla esille. Vielä jaksoi Marko voimalla suhistaa ensikierrosta kun esille tuli kerttu.
"Hei! Kattokaas tota kerttua!" sanos Marko.
Löytyi heti kiikariin ja sehän oli punasilmä! Lintu oli näkyvillä pari sekuntia ja painui matalalla rannan suuntaan isoon puskaan ja hävisi.
"Kerta kaikkiaan! Nyt oli jotain kovaa!" 
Keskusteltiin siitä mitä nähtiin. Markon kanssa näimme räikeän punaisen silmän ja renkaan. Kari ja Jari olivat taaempana eivätkä yksityiskohdista saaneet irti. Minusta vilaus näytti punasilmäiseltä hernekertulta. Rusorintakertun valkoisia viiksijuovia emme Markon kanssa nähneet emmekä muutakaan silmiinpistävää paitsi silmät.. Siniharmaa selkä sai kannatusta ja tulkinnat vilauksesta olivat nopeasti yhteneviä. "Jumankekka! Nyt on jotain TOSI kovaa!" sanos Marko ja soitti Tahkoluodossa retkellä olleelle Mäkelän Petterille. Joka kurvasikin pikavauhtia paikalle.

Tästä lumimarjapuskasta kerttu löytyi. Suomen tuijotetuin puska tänään.

Puolisen tuntia ensihavainnosta lintu tiedotettiin rarikerttuna jolla punainen silmä ja siniharmaa selkä. Porukkaa alkoi ilmaantua mutta kerttu se ei suostunut näyttäytymään.
Linnun oletettiin siirtyneen rantaan isoon tyrnipuskaan mutta ei se ollut sielläkään.
Ensihavainnosta oli kulunut pari tuntia ja lintua etsittiin jo 30 hengen voimin.
Pikku hiljaa alkoi kalvamaan rotan lailla sillä punaisesta silmästä oltiin satavarmoja mutta laji edelleen auki.
Samettipääkerttu oli noussut vahvimmaksi ehdokkaaksi mutta tuo ei paljon lohduttanut kun ei lintua näy eikä kuulu.
Kunnes vajaa kolme tuntia ensihavainnosta kuului samettipääkertun rätinää ja pian sen jälkeen Mäkpen vapauttava huuto alkuperäiseltä löytöpaikalta että "TÄÄLLÄ SE NÄKYY"

Esaman Jaska taisi olla ainut joka sai linnusta kuvia.
Pete taisi ilmeestä päätellen saada pinnan.

Suurin osa tästä porukasta sen ehti näkemään.

Kyllä pitikin olla valmiina hollilla sillä ei se taaskaan ollut näkyvillä kuin hetken kello 14.05.
Kuvaa en saanut enkä lintuakaan toista kertaa nähnyt mutta pääasia kun laji varmistui!
Samettipääkertusta (Sylvia melanocephala) on Suomesta vain kolme aiempaa havaintoa. 
Reposaaren lintu vieläpä ensimmäinen bongattavissa ollut! 
Kaupan päälle IHANAINEN PLY:n pinna nro 364 ja Porin nro 348. Ja eeliksiä roppakaupalla! GOMIAAASSSHUHINAAA!!!

Tatti, Mäntylän Mauno, Aalon Veikko, Timo Trogen ja Pasi Alangon staijikeppi olivat ensimmäisten joukossa.
Joku bongariliittoon kuulumatonkin ehti jo tehdä kaffeepaikkatestiä.

Aika kuluu ja tunnelma tiivistyy.....

Vääpeli Aalo katsastamassa rivistön suoruutta

Välillä porukka tuijotti silmä kovana rannan isoa tyrnipuskaa.

Helpotusta ei enää suotu. Lintu pysyi visusti piilossa kovasta yrityksestä huolimatta. Itse oletan että lintu liikkui Villan pihan ja alkuperäisen löytöpaikan välillä joissa kummassakin on lumimarjapensaita. Pihallekin päästiin kun näin pihalla talon isännän jolle kävin juttelemassa. Hän toivotti bongarisakin tervetulleeksi pihalleen tuollaista harvinaisuutta etsimään ja vaikka omeniakin puista syömään. Ja lisäsi että jos vain maltatte senverran odottaa että hän vie koirat sisälle. Kiitin bongareiden puolesta kauniisti ja sanoin että jos sunnuntaiaamuna joku on pihasta kiinnostunut niin tullaan ensin ovelle kolkuttamaan.
No, kello oli jo 18.00 kun alkoi tulla vähän nälkäkin aikaisen aamiaisen jälkeen ja minäkin jo uskoin etten kuvaa saa. 
Joten Aalon Veikon kyydissä Technipin altaiden pikku-uikun jälkeen kotiin ja kohti uusia ja toivottavasti yhtä superjänniä lintupäiviä!

Spondehymyt juhlaomppujen lomassa.
Mie, Tosisponde Marko, Kari Pitkänen ja Jari Laiho.
Kiitokset kavereille retkiseurasta ja isot onnittelut päälle!