Yyterin Kahlaajavuosi 2014

Lietteillä tuli tänäkin vuonna retkeiltyä kerran jos toisenkin. 
Kamerareppu raahautui aina mukana joten muutama kuvakin tuli napattua. 
Näin vuoden lopuksi tuumasin koostaa lajeittain pikku yhteenvedon ja selata Tiirasta millaisia kahlurimääriä Yyterissä ja vertailuksi koko Suomessa on vuosien varrella huippupäivinä ilmoitettu. 
Vikloista kelpuutin mukaan vain liron joka toisinaan Lietteillä varsin näkyvästi esiintyy. 

Suosirri
Kevät oli jatkuvaa korkeapainetta.
Vedet olivat matalalla ja lietettä piisasi mutta kahlurit eivät juuri tankkaamaan pysähtyneet.
Rutikuivasta kevään kahlaajamuutosta kertoo 14.5. laskettu Yyterin suosirrihuippu 83p.
Vertailuksi kevätmuuton paikallisten enkka T.Liljan 20.5.2003 Yyteristä niputtama 3200.

Syysmuutto puolestaan vuonna 2014 oli Lietteillä määrällisesti poikkeuksellisen antoisa. Runsaslukuisimpana tietenkin suosirri, huippu 2.-3.8. jolloin rannassa 1800p. 
Syyspuolelta on enemmän laskettu vain 19.-20.7.2011 jolloin Lietteillä 2148 vanhaa alpinaa joka on valtakunnallinenkin paikallisten syysenkka.

Muuttavien osalta keväällä 29.5.2008 on Virolahdella hurjasteltu sillä itään muuttavia suosirrejä S.Korpela kepitti jopa 55100. Tähän voinee lisätä kysymysmerkin? sillä seuraavaksi suurimmat muuttajien päivämassat ovat olleet myös Virolahdelta ja luokkaa 20 000.
Muuttavien valtakunnallinen syyshuippu on Siipyystä 25.7.2011 laskettu 6300 lintua.

Suosirri (Calidris alpina) 1.8.2014 Yyteri.

Tylli
Toiseksi runsaslukuisimpana Yyterin kahlaajista esiintyi tylli. 
Yyteri onkin tyllien tyyssija; Tiiran kautta aikain TOP 50-listalle mahtuu kymmenisen merkintää muualta Suomesta.

Kevätpuolen suurin sigma 311p oli paikalla 4.6. 
Syksyllä sitten olikin tyllejä yllin kyllin!
14.8.2014 kahlaajadosentti Liljan kanssa laskettiin jopa 792 paikallista joka onkin Suomen ennätys. Edellinen paikallisten TOP-1 oli 18.5.2008 Yyterissä 545p.
Muuttavien enkka 562 on tehty Ukissa 24.8.2014.

Tylli (Charadrius hiaticula) Kirrinsanta Pori. 
Laji on Lietteillä varsin hermoheikko ja etenkin aikuisten lähestyminen 
kuvausmielessä aiheuttaa turhaa liikettä ruokailevissa parvissa.
Siksi en siellä ole niitä edes yrittänyt kuvata.

Tapani Liljan kera lietteillä 14.8. Laskentaurakan jälkeen mentiin
tornille huilailemaan ja mutustelemaan huikeita tyllilukemia.
Kuten kuvan lintumassasta näkyy niin kaukoputki on rantsulla välttämätön väline.

Suokukko
Laji ei Lietteillä erityisemmin kukkoile. 
Kevään suurin lukema oli 60p kun Teemuluodosta 10.5.2014 ynnättiin 1300p.
Tosin syyshuippu PLY:n alueelta tuli Lietteiltä 17.8.2014 jolloin ruokailemassa 650 kukkoa.
PLY:n enkka 2500p on saatu 11.9.2001 Huittisista.

Valtakunnan kärkimesta suokukoille on keväinen Virkkulan torni Limingassa: 14.5.2011 paikallisia 4500.

Ruokailevia suokukkoja (Philomachus pugnax) 17.8.2014 Pori Yyteri.

Punakuiri
Lajin vuosi oli meikäläisen havainnoissa tavanomainen tai jopa niukahko. 
Silti 9.5.2014 J.Helstola ilmoitti Lietteiltä jäätävän lukeman 386p.
Vain 11.5.1986 rannalla on ollut enemmän kuireja, silloin 500p.
Syksyn rutikuivaksi punakuirihuipuksi kasautui huimat 16p jotka ynnättiin 8.8. 
Muuttavien Suomenenkka 4445 on tehty Kalajoen Letonnokalla 15.7.2001 .
Mustapyrstökuiri oli kevätlietteillä 26.4.-31.5. tasaisesti edustettuna lähinnä yhdellä yksilöllä kerrallaan.
Syyspuolelta lajista löytyy vain kolme havaintoa koko PLY:n alueelta!?
Olisko pikkulintujen poikastuottoa vaivannut kylmyys iskenyt kuireihinkin?

Punakuiri (Limosa lapponica) 10.9.2013 vaihteeksi Porin Kallioholmasta.
Aikuista jp punakuiria en vielä hollille ole saanut ja nuoretkin haluavat etäisyyttä pitää.

Liro
Keväällä Yyterin maksimi 14.5. 150p, syksyllä 7.8. 328p. 
Lietteiden liroenkka on laskettu 12.7.2000 jolloin 700p. 
PLY:n enkka löytyy Kokemäeltä 8.5.2013 jolloin muuttavia liroja 1840
. 
Liro ei kuulu lempilajeihini, linnun ääntely ottaa hermoon ja sen käyttäytymistä vaivaa jonkinasteinen ADHD. Lisäksi sen pystyy sotkemaan muutamaan harvinaisempaan lajiin ja siksi jokaiseen liroon joutuu uhraamaan hieman aikaa. Valitettavasti.
Valtakunnallinen lirohuippu rapsahti Kaakkois-Suomessa Lemillä 8.5.2010 jolloin muuttavia 3008.

Liro (Tringa glareola) 6.9.2013 Huittinen Mutilahti.
Kuva Huittisista koska Lietteiltä ei lajista siedettäviä kuvia irtoa.

Isosirri
Kevätmuuton huippu 5.6. 41p.
Suurin syyssigma osui 1.8. jolloin komian punamahaisia lintuja 97p.
Paikallisten isosirrien SE 246 on Lietteiltä laskettu 28.7.2003.

Maaginen muuttavien lukema 13200 saatiin Virolahdelta 30.5.2008. 
Laskijana taas S.Korpela joka edeltävänä päivänä oli kuitannut SE-lukeman suosirreistä. Noin 4000 muuttavan isosirrin päiväsummat ovat Virolahdellakin jo huimia lukemia....

Isosirrejä (Calidris canutus) 1.8.2014 Yyteri.

1kv isosirri 6.9.2014 Pori Yyteri. Yllättäin lajista tuli monelle uusi talvipinnakin.
Suomen ensimmäinen joulukuinen isosirri liikutti Bongariyhteisöä ja sinnitteli Lietteillä sekä mm.Surffirannassa 29.11.2014 - 4.1.2015.

Tundrakurmitsa
Laji herättää mielenkiintoa sillä moni käy Lietteiltä napsimassa squatista vuodenpinnansa jne. Kunnon kuvia etenkään aroista juhlapukuisista en ole saanut joten olkoon.
Vuosi 2014 ei lajilla Porissa kummoinen ollut, huiput keväällä 21.5. 16p ja syksyllä 7.8. keputteli 64p

Muuttavien ennätys 13250 koostettiin 27.5.2012 Virolahdella. 
Lietteiden huiput 24.5.2008 laskettu 3130 muuttavaa sekä lepääviä 29.5.2007 uskomattomat 920p.
Kapustarinta puolestaan on laji joka ei Yyterissä juhli eikä täten mainittavaa.


Pikkusirri
Kevätmuutolla totutun harvalukuinen. 
Kautta aikain vain neljä kertaa kevätpuolella on yli kymmenen pikkusirrin kertymiä havaittu Porissa. Summat välillä 14-40p ja jaksona toukokuun loppu.
Syysmuuton huippu laskettiin 5.9.2014 jolloin 1kv lintuja paikalla 57. 

Pikkusirrin esiintyminen Suomessa ei ole kovin Yyteri-painotteista,  esim. 30.8.2014 Oulun Kraaseli pesi pahasti Porin 150:llä paikallisella. 
12.9.1996 Kokkolasta on kuulunut kummia sillä Hopeakivenlahdella tallusteli jopa 600 pikkusirriä. Yyterin kovin 150p havaittiin 23.8.1975, tämäkään luku ei mahdu edes valtakunnalliseen TOP kymppiin.

Pikkusirri on erityisen mielenkiintoinen laji sillä syksyisin vanhat yksilöt saattavat vaihtopukuisina herättää liikaakin mielenkiintoa ja lajin sotkeminen johonkin rariin ei ole kovin vaikeaa.

Pikkusirri (Calidris minuta) 2.9.2014 Pori Yyteri. Kuvissa 1kv eli nuori lintu.

Kuovisirri
Keväisin pikkurari Lietteillä. Tänäkin keväänä totutun niukka kahdella havainnolla.
Vuoden huippua saatin Tatin kanssa todistaa 14.8.2014 jolloin 48p.
Kuovisirrin Lietteiden enkka 150p on laskettu 19.8.1999.
Siikajoen Munahiedalla laitettiin paremmaksi kun 10.7.2007 paikalla 240p. 
Muuttavien luku ei ole 200 yksilöä päivässä ylittänyt.

Vaihtopukuinen ad kuovisirri 1.8.2014 Lietteet.

Kuovisirri (Calidris ferruginea) 6.9.2014 Pori Yyteri.
Ilmoitin rengashavainnon ja vastauksen sisältämä tieto oli ainakin minulle yllätys.
Nuori lintu oli rengastettu Jomfruland-nimisellä saarella Etelä-Norjassa 1.9.2014. Paikka sijaitsee noin 100km Oslosta etelään. Miksi lintu oli Siperian tundralta talvehtimisalueelle Afrikkaan suunnattuaan löytynyt Etelä-Norjasta, kääntynyt takaisin ja lentänyt viidessä päivässä 721km Poriin? Olikohan tuo kavereilta kuullut että täällä on hyvä mesta ja safkaa?

Lapinsirri
On Lietteillä enempi kevätpuolen kahlaaja. 
Kevätmuuton 2014 huippu 58p laskettiin 15.5. 
Syksyn suurin kerääntymä 32 yksilöä ruokaili rannalla 10.8.

Pori hallitsee suvereenisti havaintoja lajista, TOP 50:stä löytyy muualta vain kuusi havista.
Lietteiden lapinsirrienkka 348p plokattiin 25.5.2006, Riitsaranlahden puolelta löytyi 25.5.1971 maagiset 600p. 
Kokonaisuutena havaintojen lasku samansuuntaista kuin pikkusirrillä?
2010-luvulta löytyy vain yksi yli 100 yksilön havainto.

Vuoden ensimmäinen Lapinsirri (Calidris temminckii) 1.5.2014 Pori Yyteri.
Tämä yksilö teki  PLY:n saapumisennätyksen 29.4. Sirri oli niin kova huhtikuunpinna että Dahlmannikin kuulemma hyppi tornissa yli kaiteen korkeudelle kantapäitään yhteen paukutellen.

Jänkäsirriäinen
Keväthuippu 47p laskettiin Riitsaranlahden puolelta 29.5., syyspuolen maksimi 17.8.2014 Lietteiltä 30p.
Nimialalaji falcinellus on "suomalainen" lintu jota löytyy pesivänä vain Fennoskandiasta ja Kuolan niemimaalta. Alalaji sibirica puolestaan majailee Pohjois-Siperiassa.
Kaamasissa Neljän tuulen tuvalla törmättiin kerran ranskalaisiin lintumiehiin jotka olivat mm. jänkäsirrejä etsimässä. Lajihan pesii Lapissa kaikkein vaikeakulkuisimmila soilla joten annoin vinkkiä että poiketkaa vaikka muuttoaikoina Yyterissä niin saattaapi onnistua.
Jänkäsirriäisen enkka Lietteiltä tehtiin 30.5.2001 huimalla 380 linnulla. SE löytyy Liminganlahdelta jossa 2.6.1999 Lumijoen Pitkänokalla 489p.

Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 14.8.Lietteet. 

Pulmussirri
Kevätmuutolla yleensä harvalukuinen eikä tänä vuonna PLY:n alueelta keväthaviksia ollut yhtään. Eka syyspuolen aikuinen lintu ruokaili Lietteillä 17.7, syyshuippu 16p havaittiin 1.8.
Lietteiden enkka löytyy vuodelta 1997 jolloin 24.8. paikallisia 40 yksilöä.
Parhaiten laji on löydettävissä Kalajoelta, Hailuodosta tai Siikajoen ulkonokalta mutta Suomen kovin lukema on ynnätty Hangosta 21.7.1992 jolloin paikallisia jopa 170 yksilöä.

Pulmussirri (Calidris alba) 6.9.2014 Pori Yyteri. Nuoret tundralta muuttavat sirrit saattavat Lietteillä kohdata ensimmäisen kerran ihmisen ja siksi ne ovat varsin luottavaisia. Kunhan niiden antaa ensin totutella kuvaajaan niin nuoret sirrit eivät säiky liikettäkään. Aikuisten sirrien kuvaaminen vaatiikin jo enemmän suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Joskus näkee kuvaajia jotka yrittävät lintuja seuraamalla saada otoksia mutta tuo taktiikka ei tuloksia tuota. Rannassa hiljaa istuva tai makaava kuvaaja mahtuukin hyvin mukaan rannan elämään.

Pikkutylli

PLY:n ja Yyterin vuoden eka Pikkutylli (Charadrius dubius) 9.4.2014.

Syksyn ja vuoden huippu 12 vanhaa yksilöä laskettiin 7.8.

Kotkan Hovinsaari ollut muinoin lajin tyyssija Suomessa: 29.7.1979 paikalla 50p.


Karikukko

Karikukko (Arenaria interpres) 11.10.2014. Lietteillä nähtiin vuoden aikana neljä kukkoa.
Oi aikoja jolloin Luvialta kuitattiin 19.7.1959 SE-lukema 100p.

"Parempia" rantsun lajeja v.2014.
Rarihuumaan ei päästy eikä todellisia paniikkilajeja ollut paikalla tänä vuonna yhtään.
Harvinaisin kahlaaja taisi olla nuori siperiankurmitsa syys-lokakuun vaihteessa. Lajista tuli sentäs kuukausi-, Porin- ja PLY.n pinnoja ja muutama eliskin.
Toiseksi mielenkiintoisin ei ollut kahlaaja vaan gomia amerikantavi joka oli mestoilla vain yhden päivän 18.4.
Leveäpyrstökihu poikkesi 15.5. lahdella Tapani Vuonokarin iloksi. Kova laji Porissa, onneksi syksyn invaasio aiheutti lepyinflaation länsirannikollakin.
Mäkelän Petteri kuittasi PLY:n ainoan rantakurvin 31.7. Riitsaran puolelta. Lintu lähti lentoon ja oletettavasti lensi jonnekin Lietteiden suuntaan jossa silloin palloilin mutten sitä nähny.
Seuraavaksi sopinee 7.5. Leveäkarilta löytynyt avosetti joka ainakin lensi Lietteiden uuden tornin edestä. 9.-12.5 Kirrinsannan ja Preiviikinlahden välillä liikkui kaksikin settiä jotka myös Yyterissä nähtiin.
Tunturikiuruja kovempaa ei enää listalta löydy. Nämä kolme tukia neppailivat rannalla 12.-15.10.
Mainita pitää vielä pari nuorta keräkurmitsaa joita saatiin ihailla 9.9. Ihan kiva laji Porissa.

Siinä ne sitten olivatkin. Heinäkurpasta ei ollut kuin yksi havis, isokirvisestä ei yhtään. Erikoisempia kiuru- tai kirvislajeja ei muitakaan ilmaantunut, lapinkirvisiäkin max.5.
Vaan nyt ovat rantaniityt komiassa kunnossa kevättä vartoomassa...

Lajina ei mielenkiintoisin mutta näkyvin valkoposkihanhi oli syksyllä kerääntynyt jo 3500 hanhen massaksi. Tämmöinen parvi lensi kerran yli ja ihmettelin kun ei yksikään mälli osunut. Kunnes katoin kiikareilla enkä nähnyt mitään kun täsmäpaukku oli peittänyt koko okulaarin.  

Jos Lietteillä olisi vaakuna niin itseoikeutettuna siinä esiintyisi ristisorsa. Lajin kerääntymät ovat Lietteillä valtakunnallisesti aivan omassa luokassaan. Vuoden 2014 suurin lukema oli 95p, suurin summa on laskettu 3.7.2004 ja yksilöitä 176.

Tado on arka lintu josta ei ilman kyttäämistä saa kuin lentokuvia. Siksi ei kuvaa.

Pieni pettymys vaisun kevään kahlaajamuuton lisäksi se että syksyksi näteiksi niitetyt alueet olivat kirvisistä ja kiuruista komppaamisesta huolimatta rarivapaita ja muutenkin hiljaisia.
Poikkeuksena valkoposkihanhet joita 6.9. oli jo ennätysmäärä 3500. Parvi kasvaa vuosi vuodelta, vuonna 2015 rikotaan jo neljän tonnin raja.
Mieleen painui myös syksyn parhaaseen suosirriaikaan osunut pienten kärpästen massaesiintyminen. Rannalla kävellessä nämä kärpäslautat liikkuivat surisevina lauttoina tarjoten loppumattomasti sapuskaa. Linnuille meinaan. Mitä kärpäsiä nämä olivat tai miksi niitä oli näin valtavasti en ole selvää ottanut.

20.9.2014 Preiviikinlahdella näytti tältä. Matalan veden aikoina rannalta löytyy tilaa sekä linnuille että ihmisille eikä harkinnassa olevalle liikkumiskiellolle silloin ole perusteita. Vedenkorkeuden ollessa 20-30 senttiä miinuksella on vasemmalla näkyvästä uudesta tornista varsin haasteellista määrittää useimmiten veden rajassa liikkuvia kahlaajia.

Näkymä uudesta tornista 1.10.2014. Niittokone tehnyt komiaa jälkeä. Rantaa jyrsimällä saataisiin kasvillisuuden leviämistä vielä enemmän hillittyä sekä parannettua lintujen ruokailumahdollisuuksia muuallakin kuin veden rajassa.

Auringonlasku 2.8.2014. Ilta on muuttoaikoina linnustollisesti yhtä antoisa kuin aamukin.
Tuskin maltan odottaa taas näkeväni näitä retkinäkymiä......

Vuosi 2014 ei huippurareja tarjoillut mutta ties mitä ensi vuonna??

Hyvää Joulua!



Sain Joululahjani jo etukäteen.

Kävelin iltavuorosta parkkipaikalle kun jo kaukaa katselin että onkos satanut näin kovaa kun vuoden pesemättä ollut pirssi näyttää puhtaalta ja kiiltää!!?

Istahdin kuskin (kärsimys)penkille ja nyt oli jotain outoo.

Rattiin oli kiedottu lahjanauhaa ja rellu oli puhdas sekä ulkoa että sisältä ja haisi kuin uusi!!?

Emäntä ja pojankölli olivat ajaneet 25 kilsaa parkkikselle, pesseet auton sekä ulkoa että sisältä ja palauttaneet parkkikselle.

Lahja oli parasta mitä Jouluksi voin toivoa!

Muutaman sentin lietekerros sisätiloista sekä kaikki nokasta kaivetut ja lattialle heitetyt räkäklöntit olivat poissa!
 

Joillakin on auto sisäänajossa. Mulla loppuunajossa.
Vielä yskii 99-rellu 333333 kilsan jälkeen epämääräisten kolinoiden
 säestämänä tosin. Toukokuuhun asti jos jaksais....

Lahjan täydensi vaimon askartelema wunderbaum jollaista en ikinä olekaan omistanut.
Nyt mulla on ikioma sendari! Tuo onnentalismaani suorastaan huokuu mustaa magiaa...

Ensi vuoden suunnitelmissa olevaa löytäjäkisaa ajatellen tuollaisen onnenkalun omaavana

Teille muille Arvon Bongaritovereille tuskin saumoja jää!



Tämä ainutlaatuinen talismaani on innovaatioita täynnä.
Pippurisilmät, pyykkipoikanokka ja upeat varpaat!

Aattoaamu toi kinoksittain lunta ja luonto sai kerralla talvisen ilmeen.

Toivotan kaikille Kokosukeltajaa seuraaville sekä muillekin

 Oikein Hyvää Joulua!

Pinnojen kropinaa!!

7.12.
Tänään suunnitelmissa pari talvipinnaa sekä todennäköisesti piiitkä isohaarahaukkastaiji tähtäimenä upea ja haastava laji Porinpinnalistalle.
Päivä alkoi Sastamalan Lousajasta jossa 4.12. oli aivan pikitien vierestä löytynyt virtavästäräkki.
Havainto oli Pirkanmaan eka talvihavis ja talvipinnana kiinnosti minuakin.
Paikalla olin auringon noustua klo 9.40 ja väiski näkyi välittömästi totta tosiaan aivan tien vartta kulkevassa ojassa.
Samalla Jari Laihokin kurvasi paikalle ja yhdessä todettiin ettei lintua viitsi häiritä joten nappasin vain dokun ja häivyttiin samantien.
Paikka oli häirinnän kannalta hankala, esim. lähtiessämme asuntoauto ajoi ohi ja nosti linnun ojasta lähistön puihin.

Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) 7.12.2014 Sastamala Lousaja.
Lintu oli paikalla ainakin 21.12. asti.

Seuraavaksi takaisin Poriin ja Lattomeren aukeelle Paikallistielle kohtaan jossa mm. Tapani Lilja oli parina päivänä staijannut ennen kuin ihaha nappasi.
Tuskin sain auton parkkiin ja putken pystyyn niin Jukka Tervamäki singahti paikalle samoin haukka-aatoksin. Hyvä, staijivoima onkin tarpeen!
Staijipaikaltamme pellon yli metsän reunaan ja paikkaan jossa milvus saattaisi lennellä tulee etäisyyttä vähintään pari kilsaa. Ihan kiva etäisyys linnulle joka lennossa on helpohko tähän aikaan vuodesta tuntea kun ei haarahaukasta ole "pelkoa".
Massin torni näkyi noin suunnassa SE ja sen itäpuolella kierteli lintuja lennossa.
Lokkeja tosin mutta kaikki oli nyt katottava.
Olin varautunut pitkähköön tuijotukseen eväineen kaikkineen mutta eipä kauaa tarvinnut tönöttää kun lähes suoraan etelässä näkyi hyvän näköinen lintu kaartelemassa matalalla metsän yläpuolella.
Lintu kääntyi ja pitkä pyrstö sekä syvä lovi loistivat kirkkaina taivasta vasten.
Siinä! Kova Porinpinna nro 275 oli plakkaroitu vieläpä uskomattoman helposti.
Joskus käy näinkin.


Jukka Tervamäellä oli vähän köykäiset kamat päällä ja nopea
kuittaus oli enemmän kuin tervetullut.
Täytyy myöntää etten tänä vuonna ole näin paljon havista tuulettanutkaan.
En oikein uskonut että onnistuu mutta jiihaa! nätisti kävi.

Isohaarahaukan ruokailumesta sijaitsee jossain taivaan kirkkaan kohdan alla.
Siellä se nytkin näkyi kaartelemassa.

Vielä oli hieman aikaa ja yksi kohde ennen iltavuoron alkua.
Eilisessä Talvirallissa tuli ilmi että Ooviikissa kuulemma uiskenteli haapana.
Tarkempi tsekkaus osoitti ettei mulla lajia talvipinnana ole joten sinne.


Sielläpä haapana joutsenten seurassa uiskenteli.
150:n talvipinnan raja lähestyy uhkaavasti....
Kaikki natsas! Kiva ja vaihteeksi pinnarikas joulukuinen päivä.

Porin talvirally 2014

6.12.
Rallissa menestyminen vaatii pohjustamista.
Itse en ehtinyt pohjustustoimiin laisinkaan, muu joukkue Pasi Alanko, Sami Koskinen ja Ari Pitkälä ehtivät sentään hiukan kaartelemaan. 
Kaikki vesialueet olivat auki joten vesialueiden pohjustamisesta ei hirmuista hyötyä ollut eikä muilta joukkueilta piilossa olleita lajeja kohdelistalle saatu kuin yksi.

Liikkeelle lähdimme sateisessa plussakelissä klo 6.00 säkkipimeyden vallitessa toiveena saada parit pöllöt lampun valokeilaan mutta yhtä turhaa hommaa tuo oli kuin viime vuonnakin.
Toukarilla käytiin pimeässä tsekkaamassa pari pönttöä nukkuvan varpuspöllön toivossa tuloksena märät kuteet ja pari kiloa takiaisia.
Keli oli muutenkin syvältä, lähes koko ralliajan satoi, taivas ummessa ja valoisa aika siitäkin syystä todella lyhyt.

Aloituslajiksi valikoitui turkinkyyhkyparvi jonka yöpuu oli tiedossa. Oulangan Atomit olivat paikalla ja kertoivat että yksi ralliporukka oli juuri käynyt puiden alla kintaitaan läpsyttelemässä. Vaan huonosti olivat (Seitinohuet?) hommansa hoitaneet sillä puusta löytyi vielä yksi kyyhky tönöttämässä.
Seuraava merkittävämpi kohde oli Etelärannan torni josta kuittaantui mukavasti 8 lajia mm. timali, tukka- ja lapasotka sekä leegio merikotkia. 
Nyt alkoi aurinko nousta joten vipinää töppösiin. 
Yhdelläkään stopilla ei kerkee nokkaa niistelemään ja kävelymatkat on minimoitava jo senkin takia että Alanko painelee kuin hirvi eikä perässä meinaa pysyä.
Tosiralli alkoi Paarnoorista josta ruokinnalta järripeippo sekä Kaarluodosta mm. pyy ja pyrstötintti.
Suunta Makholmaan Jan Eeralan ruokinnalle, plakkariin nakkelin ääni ja puukiipijöitä useempi.

Pähkinänakkeli (Sitta europaea) 1.11.2014 Pori Makholma.
Lintu poikennut aktiivisesti Eeralan ja naapurinsa ruokinnoilla 22.10. alkaen.

Seuraavaksi Koivulan mustavariksen kautta Lotskeriin josta isolepinkäinen ja piekana natsasi välittömästi. Aikaa paikalla paloi sillä kaukana pellolla nähtiin carduelis-parvi jota jouduttiin pikaisella peltomarssilla lähestymään. Kannatti, sillä tikli sekä Porissa kortilla ollut hemppoparvi saatiin ruksittua.
Suunnaksi Lietteet, vauhdista napattiin hiiripöllö sekä Kyläsaaresta punakylkirastas. Lietteiltä kuitattiin kolme kovaa: isosirri, alli sekä silkkiuikku.
Hakkuulta ei teertä löydetty ja muutenkin rupesi tökkimään. Vasta Reposaaren kallioilla hämärän jo laskeutuessa saatiin pinnat taas ropisemaan kuikkalinnusta ja melaniitoista. Jaa juu, Reposaaressa oli sentäs tilhiä jotka monilta jäivät uupumaan.
Ennen Reposaarta iski kisan kovin vastoinkäyminen sillä joukkueen ainut pohjustettu ässälaji Arskan löytö sepelkyyhky saatiin haravalla Uniluodon puista liikkeelle. Lintu lähti lentoon ja suoraan Team "Askeleen Edellä" auton eteen ja viime vuoden voittajille säälipinnax. 
Jätkät olivat kyyhöttäneet piilossa autossa, ajoivat sitten ohi ja huutelivat että kiitti poijaat pinnasta. Kyllä oli niin masentavaa että meinas hanskat pudota siihen paikkaan.

Reposaaren jälkeen suunnaksi otettiin Ahlainen josta ei varmaltakaan paikalta närhen perhanaa saatu vieläkään. Vaikka Kosu ja Arska olivat monessa paikassa leikkineet Aku Ankkaa ja ruikkineet räkää suut kuiviksi ei auttanu. Närhi oli tänään ylittämätön kynnys.
Lampinkoskella sentään koskikara armahti kun pimeyden laskeutuessa jokin lensi ylitse ja sirahteli kuin kara. Pikku työvoitto saatiin paluumatkalla Toukarilta kun Kosun about kolmassadas varpuspöllövihellys tänään tuotti armeliaan vastauksen.
Sitten Pinomäen kautta kotiin ja safkan sekä suihkun kautta aina hauskaan ja jännään purkutilaisuuteen Arkkiin.

Lienee ainut kuva purkutilaisuudesta. Kiitokset Petri Hakosalolle.
Tunnistettavissa oma pörrö sekä oikealla Mannisen Juha harrastajahörhöjen HeviTeamista.
Purussa käytettävä tulosten syöttötaulukko on muuten mainiosti ja selkeästi toteutettu. Komia suorastaan.

Purussa oli taas kivaa ja hieno tunnelma. 
Listalle täytetään ensin joukkueiden 25 peruslajia (jos löytyy) jonka jälkeen joukkue kerrallaan huutaa lajin kunnes jäljellä on enää voittajajoukkue.
Mikäli jollain joukkueella on Ässä eli laji jota muilta ei löydy taputetaan yhtä raivokkaasti kuin silloin kun joukkueen peli on pelattu eli lajit loppuneet.
Vaikka rallin vetäjä Matti Sillanpää on aina tunnin myöhässä on vetäjä niin hauska että häntä kannattaa varrota. Tilaisuuden täydensi sihteeri Alangon kirjurityöskentely joka on yhtä täsmällisen tarkkaa kuin sveitsiläisen kellon.
Isot kiitokset vetäjille, joukkuetovereille sekä kaikille kanssakilpailijoille tiuuuukasta kisailusta!

Itse kisa olikin jännä sillä joukkueemme Kaatuneet Pulut sinnitteli loppumetreille kärkikahinoissa kunnes Vadelmasuklaapoikakalenterin mitälienähneet poikaset löivät tylyt kortit pöytään ja nykäisivät neljän ässän kaulan. Pakko onnitella kun ei muutakaan voi!

Kisa sisälsi paljon hyvää: mm. sen että ehtoopuolen dudeista koostettu Seitinohuet eivät raivokkaasta pohjustuksesta huolimatta päässeet kuin tasoihin pulujen kanssa. 
Holmeskin oli kahden viikon? pohjustuksella löytänyt 85 lajia ja luuli voittavansa mutta kisassa paineet kasvoivat lopulta liian suuriksi.
Toinen riemunaihe oli viime vuoden ykkösporukan täydellinen romahdus. Epätoivon vimmalla pohjustanut Askeleen Edellä -porukka otti aimo peruutuksen. Löysivät tosin pohjustaessaan isosirrin josta pokkaukset mutta ensi vuonna muistakaa: ootte meille yhden sepelkyyhkyn velkaa! :)
Niin ja makeeta oli sekin ettei Puusilmä-Petteri ja Opetuslapset nähneet yhtään järripeippoa. LOL!!!!

Leikkimielisen kisan tulokset sekä ässät, ens vuonna taas!
1. Vadelmasuklaapoikakalenteri 63 pulmunen, kuikka, leveäpyrstökihu, haahka, pikkutikka, tuulihaukka, jänkäkurppa
2. Seitinohuet            59 peukaloinen
2. Kaatuneet Pulut     59
4. Askeleen edellä     57 uivelo, pähkinähakki
5. PK                        50
6. HeviTeam             49 pikkujoutsen, merihanhi, mustapääkerttu
7. Oulangan Atomi     42
7. Perheyritys            42
9. Mettäkanat            38
10. Hakosetki            37
11. Turistit                 35

Joukkueiden jäsenet:
Vadelmasuklaapoikakalenteri (Teppo Lehtola, Petteri Mäkelä, Thomas Swahn)
Seitinohuet (Juha Niemi, Matti Riihimäki, Juha Sjöholm)
Kaatuneet pulut (Pasi Alanko, Sami Koskinen, Esa Mäkelä, Ari Pitkälä)
Askeleen edellä (Juha Heino, Sami Luoma, Harri Lautaoja)
PK (Jan Lundgren, Jukka Nuotio, Kimmo Nuotio, Matti Sillanpää)
HeviTeam (Pentti Grönlund, Timo Lehtonen, Tommi Lievonen, Arno Lipsanen, Juha Manninen)
Oulangan Atomi (Anne Savola, Ari Savola)
Perheyritys (Heikki Mäkelä, Sinikka Mäkelä)
Mettäkanat (Arto Furuholm, Mikko Ketonen, Tuomas Ketonen)
Hakosetki (Minna Ikonen, Mika Ikonen, Petri Hakosalo, Jaana Mälkki)
Turistit (Jari Mattila, Kalle Mattila, Pekka Mattila, Silvaliisa Virri)

Vuodesta 1984 asti on kisailtu. Vuoden 2014 ralli oli 31. ja kolme uutta rallilajia havaittiin: 
Leveäpyrstökihu, isosirri ja jänkäkurppa. Yhteislajimääräksi nousi kunnioitettavat 86.
Lisätietoa, säännöt ja historiaa löytyy täältä.

Isomilkkari talvipinnax

1.12
Aamulla tietenkin taas Järvimaantiellä talvipinna- ja kuvakytiksellä.
Oletuksena että about 9.30 arvon Isohaarahaukka lähtee liikenteeseen. Siksi olinkin paikalla jo klo 9.20. Suoran täydeltä autoja ja fiilis näytti semmoiselta että on vain ajan kysymys koska pinnat paukkuu.

Porukkaa runsas sata, autoja viitisenkymmentä?

Näkymä samasta paikasta vastakkaiseen suuntaan.

Änkesin itteni parin auton väliin jossa Veikko Aalo ja kaverinsa Varjus hytistelivät että sais se tulla jo. 
Tilaus meni perille sillä samassa SE tulikin! Ja meteli sen mukaista. Kaikenlaiset Pinnat paukkuivat kuin suursäkillinen popcorneja. Joku huusi kaukaa että "400 täynnä!!!" Taisi olla Immosen Timo. Päivän komeimmat onnittelut suuntaavat sinne! 
Kaikenlaista mölinää josta ei selvää saanut kuului koko suoran täydeltä haukan kaarrellessa minuuttikaupalla tien suuntaisesti tehden oikein esittelykierroksen.

Sieltä se nousi! Tuplamilkkari rävähti lentoon korpin kera.

Haukka kierteli muutaman minuutin tien suuntaisesti nousten puiden yläpuolellekin kaartelemaan.
Valoa ei ollut pätkääkään eikä tässä muuta kuin ihanaisesti muotoiltu petolintu.

Tuplamilkkari plakkarissa. Peto kierteli niin komiasti minuuttikaupalla että suurin
osa haviksen kuitanneista tuli kylläiseksi ja alkoi keräillä romppeitaan samantien.

No sehän kävi joutuisaan! Kymppiminsa vartoomista, kotvanen ihailua jonka jälkeen lintu putosi lähes samoille mestoille mistä nousikin. Kuvapinnakin tuli. Oho. Olikos tämä tässä? Olin kyllä retkipäivään varautunut joten jatketaan kun on evästäkin.
Milkkaria ei hetkeen näkynyt eikä varsinkaan kuulunut ja aloimme Liljan Tatin kanssa funtsia mihin kannattais mennä että sais Porinpinnan lajista.
Kattelin Maastokarttaa Nokialaisesta ja paras vaihtoehto oli linnuntietä 2.5km:n päässä suuntaan NW oleva Kotkantien risteys jossa Porin raja tekee notkauksen ja on lähimpänä milkkarin alkuperäistä paikkaa.
Lähdettiin ajelemaan, minä edellä ja Tatti perässä.
Reipas kilsa ennen Kotkantietä näkyi kuitenkin kummia! Isohaarahaukka näkyi kiertelemässä metsäsaarekkeen päällä!! Ja kun Isohaarahaukka on kyseessä laitetaan kuvia koko sarja.

Vaikka ei valoa niin ruumis ja alaperä vaikuttavat tummilta joten vähintään +1kv yksilö.

Siiven peitinhöyhenissä ei näy valkoisten kärkien muodostamia juovia
joka on vanhan linnun tuntomerkki. Varmaan joku osaa kertoa ikävuodetkin?
 Ainut kuva johon pyrstön yläpuolelta tarttui punaruskeaa.

Isohaarahaukka (Milvus milvus) 1.12.2014 Nakkila Hietakangas.

VOI VOI KUN OLISI OLLUT VALOA, hyvä kamera ja kuvaaja niin olisi ollut mahkut kelvolliseen kuvaan vaikka ei se lintu niin kauheen lähelle liidellyt.
Porinpinnan kannalta tehtiin Tatin kanssa virhe kun jäätiin räpsimään. Nimittäin pikakiihdytys Kotkantien risteykseen ei sittenkään ollut riittävä sillä lintu oli kääntynyt takaisin Leistilänjärvelle. Näpyttelin päivityksen kumminkin että täälläkin milvus poikkesi.

Käytiin vielä Tatin kanssa Lattomerenaukeella staijaamassa 
Porinpinnaa mutta ei näkynyt kuin Rissasen Kari joka staijaili 
Massin tornista ja sai kuitattua tuplamilkkarin Ulvilan pinnaksi.

Leistilänjärven alkuperäiseltä paikalta noin länteen sijaitsee myös haaskaruokintaa. Saattaa olla että lintu liikkuu näiden paikkojen välillä jolloin jostain Lattomerentie 220 -paikkeilta saattaa linnun aukealta tavata. Tämä on tosin olettamus, täällä sen kuitenkin näimme.

Vielä oli päivää jäljellä yhteen talvipinnaan joka MäkPe:n mukaan majaili Rauman Lapissa Kajajärventiellä. Paikkansa piti.

Kotimatkalla poikkesin vielä isomilkkaripaikalla jossa klo 15.00 oli edelleen runsaasti porukkaa.
Viimeisin havis oli Rissasen Massilta tekemä klo 11.40 eikä sen jälkeen ollut mittään näkynyt.

Paikalla vielä 25 autoa. Osa oli aamun ensilennosta hieman myöhästyneitä,
toiset muuten vain myöhemmin tulleita. Näytti siltä että alkaa jo kylmäkin uida porukan liiveihin.
Huomenna on uus päivä, toivotaan että natsaa!! 

Ihahaa Leistilänjärvellä!!

30.11.
Olipa varsin kusinen herääminen.
Lintumaailman hiljaiselo on ajanut jopa Kokosukeltajan semmoiseen kaamokseen että 
yövuoron jälkeen on kännykkä äänettömällä ja unta painetaan kaaliin niin kauan kuin sitä riittää.
Tänään silmäluomi nousi klo 14.00, vilkaisin kännykkää ja viestiä näkyi pukanneen.
Aattelin että on varmaan joku viiksitimali Nokialla tms. :)

Noeiollu!! No voi (I):n (I) !! 
ISOHAARAHAUKKA PAIKALLISENA LEISTILÄNJÄRVELLÄ!!!
Löytäjänä Sami Luoma ja tieto klo 12.54. Onnittelupuska lähti!
Rauhaisna ja tyynin mielin hain Satakunnan Kansan loorasta ja laitoin kaffeen tippumaan.??
No en ihan. 
Pyjaman päälle toppapukua ja menox!!!
Viimeisin viesti kertoi porukan tönöttävän punapyrstölepinkäispaikalla Leistilänjärven peltoaukeen W-reunassa joten ajoreitiksi valikoitui Lattomeren puoli.
Suurinta sallittua Rellun nopeutta mutkatielle joka oli hiukka liukaskin. 
Vaan nou problem osoitteessa Järvimaantie 101 näkyi porukkaa, pirssi parkkiin ja sekaan klo 14.30.

Ainakin hylsykuva piti ottaa jos käy niin onnettomasti ettei tuplamilkkaria näy.

Lintu oli juuri lennellyt Järvimaantien länsipuolella pienellä metsäaukealla ja pudonnut jonnekin lähelle. Ensimmäinen aalto oli jo paikalta poistunut, tälläkin sakilla osalla pinna jo hoidossa. 

Vajaa vartti ja ihana ihaha näkyi Klo14.45 koivujen takana matalalla metsäaukossa kiertelemässä ja laskeutui taas takaisin. Foto ei irronnut, KOMIAA kun edes näki. 

Isohaarahaukka on kova rari joka on puuttunut monelta kymmeniä vuosiakin bonganneelta.
Mulle elis nro 344 ja PLY-pinnat pyöristyivät lukuun 290. Pitänee ruveta keräämään marraskuun pinnojakin koska käsittääkseni lintu oli Suomen ensimmäinen marraskuussa bongattavissa ollut.

En ollut viimeinen joka paikalle kurvasi. Matti Sillanpää oli kuulemma sähköhöylänhakureissulla eikä kerinnyt tämmöisiä katselemaan. Sanoin loppuporukalle että jaahas, nyt tuli Sillanpää ja Matti kun on liki niin toivo on mennyt. Kaksi kertaa olen Matin kanssa ollut reissussa ja nuijaus-% täydet 100.
Arohyyppä ja surullisenkuuluisa Ohotanlokki.
No, Mattikin milkkarin näki ja kyllä kaikilla kuitanneilla oli tänään muikeat ilmeet!

Niin ja huomenaamusti talvipinnaa koittamaan. Kiva kun välillä tapahtuu ja porukoitakin näkee! Huomenna on meinaan Järvimaantiellä tungosta.
Toivotaan että blogiinkin sais kuvia, palataan asiaan jos näin onnellisesti käy.