keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Porinpinnaa nakkeli

12.1. Sitta Här!
Aalon kanssa jatkettiin pinnarallia heti aamulla. Hämärissä klo 9.00 aloitettiin tapittamaan Luvian Verkkorannassa kahta vierekkäistä ruokintaa pähkinänakkelin toivossa. Puolisen tuntia paloi kunnes nakkeli lähti 10 asteen pakkasessa lämmikettä hakemaan.

12.10.2012. alkaen samalla ruokinnalla Luvialla viihtynyt pähkinänakkeli

Seuraava kohde oli Kaarluoto josta eilen oli ilmoitettu valkoselkätikka. Ilmeisesti sama lintu oli jo muutaman kerran nähty lahden rantapusikoissa. Matkalla pysättiin Porin rajalla olevalle aukealle jossa kuultiin hienoa linnun laulua ja liverrystä. Ääntely ei minulle tuttua ollut joten tarkistamaan. Pikkukäpylintujahan ne jotka aloittelevat jo laulukauttaan.

Komian koiraan laulelu johti ilmojen taistoon


Ei löytynyt vasetia eikä timalia listalta Kaarluodon jälkeenkään. Matka jatkui Enäjärvelle josta Satakunnassa harvalukuisiksi vuoden vaihteen jälkeen käyneitä taviokuurnia on ilmoitettu ruokinnalta muutaman kerran. Ajeltiin kyseisen paikan ohi jossa ilmeinen vartiokoira tuli jo autoakin haukkumaan. Samalla koira ajoi ruokinnalla olleet kuurnat Kanadaan eikä autosta tarvinnutkaan poistua. Samalta paikalta napsahti vielä tilhi joka ei sekään ole marjojen loputtua enää jokapäiväinen tuttavuus.


Enäjärven jälkeen harhailtiin siellä täällä ilman onnistumisia kunnes päivän viimeinen etappi Tahkoluoto soi sentään pari pilkkasiipeä. Päivän vuodarianneiksi jäivät nakkeli ja kuurna jota ei sentäs Kaamasista asti tarvitse tänä vuonna hakea!!


15.1. Porinpinna ja pari pönökuvaajan vahinkolaakia
Aamuhämärissä ensin Teemuluodon polulle höristelemään mahtaisko lehtopöllö tms. olla vielä hereillä. Ei ollu kuin pari närheä ja harakoita. Seuraavaksi Preiviikiin ruokinnalle jossa saattaisi törmätä harmaapäätikkaan. Puolisen tuntia vartioin talipötköä turhaan ja päätin käydä välillä Eskossa josta on pari havaintoa valkoselkätikasta.
Auto parkkiin Pikku-Eskontielle ja korvat hörölle. Mitäh? Lähistöllä joku paukuttaa ja lujaa. Karvalakin läpät lepattaen painelin äänen suuntaan aika vauhdilla koska paukutus kuulosti vähintään vasetilta. Hämmästys oli suuri kun äänen lähde paljastuikin pohjantikaksi. Katkennut kelo sai aika kyytiä eikä ollut mitään hieromista vaan pontikka paukutti kuin viimeistä päivää. Ota noista rummutuksista sitten selvää... Parasta on kun tikan näkee niin tietää mikä kulloinkin nokkii.

Porinpinnani nro 253. Pohjantikka mänttäsi Eskossa kuin mettämies.

Soittelin ponusta Alangolle ja Aalolle joilla on tammikisavimma päällä. Aalo oli lähistöllä hapätiruokinnalla mutta ei silti ehtinyt pontikkaan enää.

Seuraavaksi takaisin pikkukannupaikalle ja taas mulla natsasi. Harmaapäätikka tuli ensin lähipuihin luimistelemaan ja tarkastamaan tilannetta kunnes laskeutui rasvapötkölle.

Pari viikkoa Preiviikissä ruokinnalla käynyt naaras harmaapäätikka

Tikan ihailusta seuraavalle lähistön talvibongo-ruokinnalle. Punarintaa ei tien viereissä olevalla ruokinnalla näkynyt vaan se löytyi läheisestä tiheästä puska-aidasta. Kivannäköinen talvilintu höyhenet pörrössä.

Punarinta Preiviiki

No nyt alkoi kulkea! Eikä muuta kuin etiäppäin. Viiksitimalikin puuttui vielä ja noita on nyt Kaarluodossa tarjolla jopa 30 yksilön parvi. Parkkiksella oli jo tungosta, auto sentään mahtui sekaan. Alueelta löytyivät ainakin Tatti, Niemen Juha, Alanko, Aalo, Pirkanmaalta Raivio ja Kaitajärvi sekä ruovikosta timaliparven keskeltä kuvaaja jonka nimeä en muista.
Timaliparvi löytyi nopeasti venevalkaman edustalta. Sinne johti valkamasta jopa polku joka vei keskelle timaliparvea. Eikä ole ihme että parvi kiinnosti. Timaleiden keskellä seisominen oli hieno kokemus joka kannattaa käydä kokemassa. "Ping!", "Ping!" soi 4Deenä kuin elokuvateatterissa.

Timaliparvi hyöri keskellä ruovikkoa. Annoin rätistä ja tässä kävi tuuri kun korsia jäi aika vähän eteen.
Naaraitakin oli paikalla. Jos tämä ei ole söpö böördi niin mikäsitten? Ei oo ihme että hänet on kihlattu....

Tänään luonaa kaikki! Timaleista intoa saaneena Levon putkelle pikkutikkajahtiin. Kovin oli tikka hiljainen eikä muuta ääntelyä kuulunut kuin vieno naputus. Naputuksen lähdettä ja suuntaa en meinannut millään keksiä sillä hyväkäs oleili ihan pään yläpuolella korkealla.

Pikkutikastakin tuli tunnistettava kuvatus.

Nyt oli jo niin rohkea olo että piti painella meren rantaan. Kallo sitten laittoi jäitä hattuun parilla isokoskelolla. Koko ranta oli jääsuhjussa ja sama tilanne oli Tahkoluodossa. Siellä oli sentäs lintuja mutta avovesi liian kaukana vastavalossa ja väreilyssä.
Yksi etappi vielä mahtui ennen iltavuoron alkua ja kohteeksi otin Huhtalan p-paikan. Sieltä löytyi huima hippiäinen ja epäilys isokäpylinnusta joka kuitenkin karkasi.
Kyllä tammikuussakin kannattaa lähteä pihalle!!! Hiano talvinen lintupäivä ja kyvyttömyys huomioiden pari huisia kuvaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti