Tiiralokki!

27.8.

Yövuoron jälkeen kävin suorittamassa aamulenkin Lietteillä.

Alangon Pasi olikin jo paikalla ja suurimmat laskutoimitukset suoritettu.

Valkoposkihanhisigmaksi Pasi ynnäsi melkein kolme tonnia paikallisia, muina mielenkiintoisina löytyi lapinkirvisiä 10p + 4 muuttavaa sekä pari nuorta jänkäsirriäistä.

Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 27.8.2013 Pori Yyteri lietteet.
Alalaji falcinellus pesii pohjoisen Fennoskandian märimmillä soilla ja sibirica Pohjois-Siperiassa.
 Suomen kanta ehkä 10 000 paria, talvehtimisalueet Itä-Afrikassa ja Aasiassa.
Sibirica talvehtii jossain Intiassa ja Australiassa.
Jos joku tietää alalajien ulkonäköerot niin kommentista olen kiinnostunut, kiitos.

Lajia tavattiin lietteillä tänä syksynä 1-2 nuorta yksilöä 27.8. - 12.9.
Kuvan lintu oli syyskuun puolella kevyehkön bongauksenkin kohteena.
Lajin erottaa jo kaukaa linnun tummuudesta sekä pään kurppamaisista kuvioista.

Päästyämme aivan lietteiden perälle noin yheksältä puhelin tietysti pirahti kuten tavallista. Tällä kertaa Pasin puhelin soi ja Mäkelän Petteri siellä kyseli kiinnostaisko tiiralokki. Pasille ei xema maistunut mutta mulle sitäkin paremmin.

Lauri Mustalahti oli aamulla veneestä havainnut aikuisen tiiralokin Lempäälän Säijänselällä. Jäätävä havis josta lämpimät onnittelut!

Pete lähti Esaman Jaskan kanssa saman tien kohti Tamperetta ja minä paahtamaan kohti parkkista puhelin kourassa josko joku lähtis föliin. Laiho ja Pitkänenkin olivat jo menossa ja porilaisilta bongareilta ei laji juuri keltään uupunut.

Siilitukka putkella saavuin parkkikselle jossa napsahti puoli tuntia eka hälystä päivitys jotta lintu lähti etelään sääksen säikyttämänä. Tähän loppui kiirus ja jäi kaksi vaihtoehtoa: joko nukkumaan tai sitten Pirkanmaan laajoja järviä kiikaroimaan. 

Päätin käydä kotona ottamassa tirsat mutta ennen sitä soittelin Laiholle että pirauttelisi mikäli lokki vielä löytyy. Mihinkään viestihälyyn en olisi nääs herännyt.

Vähän ehdin torkahtaa kun klo 13.15 Laiho soitti että lintu on löytyny! 

Jörgen Palmgren oli kepittänyt Xeman Vesilahden puolelta lokkiparvesta uimassa. 

Kamat päälle ja Rellunromulle kenkää! 

Rantasen Ismo oli Porissa bongaamassa, nappasin Izmon kyytiin ja vielä Tervamäen Jukan Häijään huoltikselta. Matka jatkui kohti viimeisintä päivityspaikkaa eli Vesilahden Ojoistentietä josta lintu oli järvellä viimeksi nähty uimassa.

Navi näytti reitin havispaikalle jotain sivuteitä pitkin mutta onneksi näytti oikein sillä lopulta ei pelivaraa jäänyt kuin minuutti.

Porukka singahteli tiiralokin perässä sekä etsimässä että bongaamassa eri paikoista yhdeksästä alkaen.

Ojoistentielle päästyämme näkyi autojono ja pellon reunaa rannasta poispäin kävelevää porukkaa. Käveltiin ripeesti porukkaa vastaan jossa oli mm. Leo Wallinmaa jonka kuulin juttelevan että ”onkohan lokkia joku lähipelloilta haeskellut?” Ajattelin että Leo heittää hetulaa siitä että lintu muka olisi lähtenyt. Katselin rantaan ja ei perhana! Putket osoittavat pois lahdelta ja porukkahan keräilee kamojaan ja lähtee kävelemään. Tuliko huti!!? 

Kunnes Jukka hihkasee että kattokaa tonne pellolle siell on lokkeja! Ja niin oli tiiralokkikin! 

Just ehdin saada hollille ja hetkosen katsella mustapäätä kun lähellä tietä olleet lähimmät lokit nousivat ilmaan ja koko lokkiparvi mukana. Xema irtautui sakista ja jäi muutamaksi minuutiksi alueelle kiertelemään kunnes katosi etelään klo 16.05 eikä sitä enää löydetty.

Tiiralokki (Larus sabini, vanhalta nimeltään Xema sabini) 27.8.2013 Vesilahti Kurala. Arktinen laji, jota pesii Pohjois–Kanadassa, Grönlannissa ja Koillis–Siperiassa. Talvehtimisalueet jossain Perussa, Chilessä ja Etelä-Afrikassa asti. Pirkanmaalle uusi laji josta Suomesta löytyy runsas tusina havaintoa. 
Lisäksi tämä yksilö oli ensimmäistä kertaa aikuispuvussa bongattavissa ollut.
Kuva Jarkko Santaharju, kiitokset!

Jarkolta vielä toinen otos. Gomia!
Tiiralokin ihanainen siipikuvio sykähdyttää!!

Tiukille veti! Näimme linnun hetkisen pellossa klo 15.50 ja muutaman minuutin ilmassa josta sitä oli yllättävän vaikeaa löytää. Koetin saada muutaman kuvankin mutta vaihtaessani kaukoputkesta kameraan lintua ei löytynyt sitten millään. Jukka ei nähnyt lokkia lennossa enää lainkaan joten huhhuh. Meillä nappasi mutta kaikki meidän jälkeemme tulleet jäivät nuolemaan näppejään. Valitettavasti.

Paluumatkalla tuuleteltiin vielä Häijään huoltiksella. Syystäkin.
Tämä bongaus oli niin hektinen että nostatti hien pintaan silkasta jännityksestä ja vähän liikunnastakin.
Pieni pelivara menee joskus näinkin päin kuittaavat Ismo Rantanen ja  Jukka Tervamäki.
Yleensä kun on tiukkaa niin tulee nuijattua muutamalla minuutilla......