keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Yyterin Kahlaajavuosi 2014


Lietteillä tuli tänäkin vuonna retkeiltyä kerran jos toisenkin. 
Kamerareppu raahautui aina mukana joten muutama kuvakin tuli napattua. 
Näin vuoden lopuksi tuumasin koostaa lajeittain pikku yhteenvedon ja selata Tiirasta millaisia kahlurimääriä Yyterissä ja vertailuksi koko Suomessa on vuosien varrella huippupäivinä ilmoitettu. 
Vikloista kelpuutin mukaan vain liron joka toisinaan Lietteillä varsin näkyvästi esiintyy. 

Suosirri
Kevät oli jatkuvaa korkeapainetta.
Vedet olivat matalalla ja lietettä piisasi mutta kahlurit eivät juuri tankkaamaan pysähtyneet.
Rutikuivasta kevään kahlaajamuutosta kertoo 14.5. laskettu Yyterin suosirrihuippu 83p.
Vertailuksi kevätmuuton paikallisten enkka T.Liljan 20.5.2003 Yyteristä niputtama 3200.

Syysmuutto puolestaan vuonna 2014 oli Lietteillä määrällisesti poikkeuksellisen antoisa. Runsaslukuisimpana tietenkin suosirri, huippu 2.-3.8. jolloin rannassa 1800p. 
Syyspuolelta on enemmän laskettu vain 19.-20.7.2011 jolloin Lietteillä 2148 vanhaa alpinaa joka on valtakunnallinenkin paikallisten syysenkka.

Muuttavien osalta keväällä 29.5.2008 on Virolahdella hurjasteltu sillä itään muuttavia suosirrejä S.Korpela kepitti jopa 55100. Tähän voinee lisätä kysymysmerkin? sillä seuraavaksi suurimmat muuttajien päivämassat ovat olleet myös Virolahdelta ja luokkaa 20 000.
Muuttavien valtakunnallinen syyshuippu on Siipyystä 25.7.2011 laskettu 6300 lintua.

Suosirri (Calidris alpina) 1.8.2014 Yyteri.
Tylli
Toiseksi runsaslukuisimpana Yyterin kahlaajista esiintyi tylli. 
Yyteri onkin tyllien tyyssija; Tiiran kautta aikain TOP 50-listalle mahtuu kymmenisen merkintää muualta Suomesta.

Kevätpuolen suurin sigma 311p oli paikalla 4.6. 
Syksyllä sitten olikin tyllejä yllin kyllin!
14.8.2014 kahlaajadosentti Liljan kanssa laskettiin jopa 792 paikallista joka onkin Suomen ennätys. Edellinen paikallisten TOP-1 oli 18.5.2008 Yyterissä 545p.
Muuttavien enkka 562 on tehty Ukissa 24.8.2014.

Tylli (Charadrius hiaticula) Kirrinsanta Pori. 
Laji on Lietteillä varsin hermoheikko ja etenkin aikuisten lähestyminen 
kuvausmielessä aiheuttaa turhaa liikettä ruokailevissa parvissa.
Siksi en siellä ole niitä edes yrittänyt kuvata.
Tapani Liljan kera lietteillä 14.8. Laskentaurakan jälkeen mentiin
tornille huilailemaan ja mutustelemaan huikeita tyllilukemia.
Kuten kuvan lintumassasta näkyy niin kaukoputki on rantsulla välttämätön väline.

Suokukko
Laji ei Lietteillä erityisemmin kukkoile. 
Kevään suurin lukema oli 60p kun Teemuluodosta 10.5.2014 ynnättiin 1300p.
Tosin syyshuippu PLY:n alueelta tuli Lietteiltä 17.8.2014 jolloin ruokailemassa 650 kukkoa.
PLY:n enkka 2500p on saatu 11.9.2001 Huittisista.

Valtakunnan kärkimesta suokukoille on keväinen Virkkulan torni Limingassa: 14.5.2011 paikallisia 4500.

Ruokailevia suokukkoja (Philomachus pugnax) 17.8.2014 Pori Yyteri.

Punakuiri
Lajin vuosi oli meikäläisen havainnoissa tavanomainen tai jopa niukahko. 
Silti 9.5.2014 J.Helstola ilmoitti Lietteiltä jäätävän lukeman 386p.
Vain 11.5.1986 rannalla on ollut enemmän kuireja, silloin 500p.
Syksyn rutikuivaksi punakuirihuipuksi kasautui huimat 16p jotka ynnättiin 8.8. 
Muuttavien Suomenenkka 4445 on tehty Kalajoen Letonnokalla 15.7.2001 .
Mustapyrstökuiri oli kevätlietteillä 26.4.-31.5. tasaisesti edustettuna lähinnä yhdellä yksilöllä kerrallaan.
Syyspuolelta lajista löytyy vain kolme havaintoa koko PLY:n alueelta!?
Olisko pikkulintujen poikastuottoa vaivannut kylmyys iskenyt kuireihinkin?

Punakuiri (Limosa lapponica) 10.9.2013 vaihteeksi Porin Kallioholmasta.
Aikuista jp punakuiria en vielä hollille ole saanut ja nuoretkin haluavat etäisyyttä pitää.

Liro
Keväällä Yyterin maksimi 14.5. 150p, syksyllä 7.8. 328p. 
Lietteiden liroenkka on laskettu 12.7.2000 jolloin 700p. 
PLY:n enkka löytyy Kokemäeltä 8.5.2013 jolloin muuttavia liroja 1840

Liro ei kuulu lempilajeihini, linnun ääntely ottaa hermoon ja sen käyttäytymistä vaivaa jonkinasteinen ADHD. Lisäksi sen pystyy sotkemaan muutamaan harvinaisempaan lajiin ja siksi jokaiseen liroon joutuu uhraamaan hieman aikaa. Valitettavasti.
Valtakunnallinen lirohuippu rapsahti Kaakkois-Suomessa Lemillä 8.5.2010 jolloin muuttavia 3008.

Liro (Tringa glareola) 6.9.2013 Huittinen Mutilahti.
Kuva Huittisista koska Lietteiltä ei lajista siedettäviä kuvia irtoa.
Isosirri
Kevätmuuton huippu 5.6. 41p.
Suurin syyssigma osui 1.8. jolloin komian punamahaisia lintuja 97p.
Paikallisten isosirrien SE 246 on Lietteiltä laskettu 28.7.2003.

Maaginen muuttavien lukema 13200 saatiin Virolahdelta 30.5.2008. 
Laskijana taas S.Korpela joka edeltävänä päivänä oli kuitannut SE-lukeman suosirreistä. Noin 4000 muuttavan isosirrin päiväsummat ovat Virolahdellakin jo huimia lukemia....

Isosirrejä (Calidris canutus) 1.8.2014 Yyteri.
1kv isosirri 6.9.2014 Pori Yyteri. Yllättäin lajista tuli monelle uusi talvipinnakin.
Suomen ensimmäinen joulukuinen isosirri liikutti Bongariyhteisöä ja sinnitteli Lietteillä sekä mm.Surffirannassa 29.11.2014 - 4.1.2015.

Tundrakurmitsa
Laji herättää mielenkiintoa sillä moni käy Lietteiltä napsimassa squatista vuodenpinnansa jne. Kunnon kuvia etenkään aroista juhlapukuisista en ole saanut joten olkoon.
Vuosi 2014 ei lajilla Porissa kummoinen ollut, huiput keväällä 21.5. 16p ja syksyllä 7.8. keputteli 64p


Muuttavien ennätys 13250 koostettiin 27.5.2012 Virolahdella. 

Lietteiden huiput 24.5.2008 laskettu 3130 muuttavaa sekä lepääviä 29.5.2007 uskomattomat 920p.
Kapustarinta puolestaan on laji joka ei Yyterissä juhli eikä täten mainittavaa.


Pikkusirri
Kevätmuutolla totutun harvalukuinen. 
Kautta aikain vain neljä kertaa kevätpuolella on yli kymmenen pikkusirrin kertymiä havaittu Porissa. Summat välillä 14-40p ja jaksona toukokuun loppu.
Syysmuuton huippu laskettiin 5.9.2014 jolloin 1kv lintuja paikalla 57. 

Pikkusirrin esiintyminen Suomessa ei ole kovin Yyteri-painotteista,  esim. 30.8.2014 Oulun Kraaseli pesi pahasti Porin 150:llä paikallisella. 
12.9.1996 Kokkolasta on kuulunut kummia sillä Hopeakivenlahdella tallusteli jopa 600 pikkusirriä. Yyterin kovin 150p havaittiin 23.8.1975, tämäkään luku ei mahdu edes valtakunnalliseen TOP kymppiin.

Pikkusirri on erityisen mielenkiintoinen laji sillä syksyisin vanhat yksilöt saattavat vaihtopukuisina herättää liikaakin mielenkiintoa ja lajin sotkeminen johonkin rariin ei ole kovin vaikeaa.

Pikkusirri (Calidris minuta2.9.2014 Pori Yyteri. Kuvissa 1kv eli nuori lintu.

Kuovisirri
Keväisin pikkurari Lietteillä. Tänäkin keväänä totutun niukka kahdella havainnolla.
Vuoden huippua saatin Tatin kanssa todistaa 14.8.2014 jolloin 48p.
Kuovisirrin Lietteiden enkka 150p on laskettu 19.8.1999.
Siikajoen Munahiedalla laitettiin paremmaksi kun 10.7.2007 paikalla 240p. 
Muuttavien luku ei ole 200 yksilöä päivässä ylittänyt.

Vaihtopukuinen ad kuovisirri 1.8.2014 Lietteet.
Kuovisirri (Calidris ferruginea) 6.9.2014 Pori Yyteri.
Ilmoitin rengashavainnon ja vastauksen sisältämä tieto oli ainakin minulle yllätys.
Nuori lintu oli rengastettu Jomfruland-nimisellä saarella Etelä-Norjassa 1.9.2014. Paikka sijaitsee noin 100km Oslosta etelään. Miksi lintu oli Siperian tundralta talvehtimisalueelle Afrikkaan suunnattuaan löytynyt Etelä-Norjasta, kääntynyt takaisin ja lentänyt viidessä päivässä 721km Poriin? Olikohan tuo kavereilta kuullut että täällä on hyvä mesta ja safkaa?

Lapinsirri
On Lietteillä enempi kevätpuolen kahlaaja. 
Kevätmuuton 2014 huippu 58p laskettiin 15.5. 
Syksyn suurin kerääntymä 32 yksilöä ruokaili rannalla 10.8.

Pori hallitsee suvereenisti havaintoja lajista, TOP 50:stä löytyy muualta vain kuusi havista.
Lietteiden lapinsirrienkka 348p plokattiin 25.5.2006, Riitsaranlahden puolelta löytyi 25.5.1971 maagiset 600p. 
Kokonaisuutena havaintojen lasku samansuuntaista kuin pikkusirrillä?
2010-luvulta löytyy vain yksi yli 100 yksilön havainto.

Vuoden ensimmäinen Lapinsirri (Calidris temminckii) 1.5.2014 Pori Yyteri.
Tämä yksilö teki  PLY:n saapumisennätyksen 29.4. Sirri oli niin kova huhtikuunpinna että Dahlmannikin kuulemma hyppi tornissa yli kaiteen korkeudelle kantapäitään yhteen paukutellen.

Jänkäsirriäinen
Keväthuippu 47p laskettiin Riitsaranlahden puolelta 29.5., syyspuolen maksimi 17.8.2014 Lietteiltä 30p.
Nimialalaji falcinellus on "suomalainen" lintu jota löytyy pesivänä vain Fennoskandiasta ja Kuolan niemimaalta. Alalaji sibirica puolestaan majailee Pohjois-Siperiassa.
Kaamasissa Neljän tuulen tuvalla törmättiin kerran ranskalaisiin lintumiehiin jotka olivat mm. jänkäsirrejä etsimässä. Lajihan pesii Lapissa kaikkein vaikeakulkuisimmila soilla joten annoin vinkkiä että poiketkaa vaikka muuttoaikoina Yyterissä niin saattaapi onnistua.
Jänkäsirriäisen enkka Lietteiltä tehtiin 30.5.2001 huimalla 380 linnulla. SE löytyy Liminganlahdelta jossa 2.6.1999 Lumijoen Pitkänokalla 489p.
Jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus) 14.8.Lietteet. 

Pulmussirri
Kevätmuutolla yleensä harvalukuinen eikä tänä vuonna PLY:n alueelta keväthaviksia ollut yhtään. Eka syyspuolen aikuinen lintu ruokaili Lietteillä 17.7, syyshuippu 16p havaittiin 1.8.
Lietteiden enkka löytyy vuodelta 1997 jolloin 24.8. paikallisia 40 yksilöä.
Parhaiten laji on löydettävissä Kalajoelta, Hailuodosta tai Siikajoen ulkonokalta mutta Suomen kovin lukema on ynnätty Hangosta 21.7.1992 jolloin paikallisia jopa 170 yksilöä.


Pulmussirri (Calidris alba) 6.9.2014 Pori Yyteri. Nuoret tundralta muuttavat sirrit saattavat Lietteillä kohdata ensimmäisen kerran ihmisen ja siksi ne ovat varsin luottavaisia. Kunhan niiden antaa ensin totutella kuvaajaan niin nuoret sirrit eivät säiky liikettäkään. Aikuisten sirrien kuvaaminen vaatiikin jo enemmän suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Joskus näkee kuvaajia jotka yrittävät lintuja seuraamalla saada otoksia mutta tuo taktiikka ei tuloksia tuota. Rannassa hiljaa istuva tai makaava kuvaaja mahtuukin hyvin mukaan rannan elämään.

Pikkutylli
PLY:n ja Yyterin vuoden eka Pikkutylli (Charadrius dubius) 9.4.2014.
Syksyn ja vuoden huippu 12 vanhaa yksilöä laskettiin 7.8.
Kotkan Hovinsaari ollut muinoin lajin tyyssija Suomessa: 29.7.1979 paikalla 50p.

Karikukko
Karikukko (Arenaria interpres) 11.10.2014. Lietteillä nähtiin vuoden aikana neljä kukkoa.
Oi aikoja jolloin Luvialta kuitattiin 19.7.1959 SE-lukema 100p.

"Parempia" rantsun lajeja v.2014.
Rarihuumaan ei päästy eikä todellisia paniikkilajeja ollut paikalla tänä vuonna yhtään.
Harvinaisin kahlaaja taisi olla nuori siperiankurmitsa syys-lokakuun vaihteessa. Lajista tuli sentäs kuukausi-, Porin- ja PLY.n pinnoja ja muutama eliskin.
Toiseksi mielenkiintoisin ei ollut kahlaaja vaan gomia amerikantavi joka oli mestoilla vain yhden päivän 18.4.
Leveäpyrstökihu poikkesi 15.5. lahdella Tapani Vuonokarin iloksi. Kova laji Porissa, onneksi syksyn invaasio aiheutti lepyinflaation länsirannikollakin.
Mäkelän Petteri kuittasi PLY:n ainoan rantakurvin 31.7. Riitsaran puolelta. Lintu lähti lentoon ja oletettavasti lensi jonnekin Lietteiden suuntaan jossa silloin palloilin mutten sitä nähny.
Seuraavaksi sopinee 7.5. Leveäkarilta löytynyt avosetti joka ainakin lensi Lietteiden uuden tornin edestä. 9.-12.5 Kirrinsannan ja Preiviikinlahden välillä liikkui kaksikin settiä jotka myös Yyterissä nähtiin.

Tunturikiuruja kovempaa ei enää listalta löydy. Nämä kolme tukia neppailivat rannalla 12.-15.10.
Mainita pitää vielä pari nuorta keräkurmitsaa joita saatiin ihailla 9.9. Ihan kiva laji Porissa.


Siinä ne sitten olivatkin. Heinäkurpasta ei ollut kuin yksi havis, isokirvisestä ei yhtään. Erikoisempia kiuru- tai kirvislajeja ei muitakaan ilmaantunut, lapinkirvisiäkin max.5.

Vaan nyt ovat rantaniityt komiassa kunnossa kevättä vartoomassa...

Lajina ei mielenkiintoisin mutta näkyvin valkoposkihanhi oli syksyllä kerääntynyt jo 3500 hanhen massaksi. Tämmöinen parvi lensi kerran yli ja ihmettelin kun ei yksikään mälli osunut. Kunnes katoin kiikareilla enkä nähnyt mitään kun täsmäpaukku oli peittänyt koko okulaarin.  
Jos Lietteillä olisi vaakuna niin itseoikeutettuna siinä esiintyisi ristisorsa. Lajin kerääntymät ovat Lietteillä valtakunnallisesti aivan omassa luokassaan. Vuoden 2014 suurin lukema oli 95p, suurin summa on laskettu 3.7.2004 ja yksilöitä 176.
Tado on arka lintu josta ei ilman kyttäämistä saa kuin lentokuvia. Siksi ei kuvaa.

Pieni pettymys vaisun kevään kahlaajamuuton lisäksi se että syksyksi näteiksi niitetyt alueet olivat kirvisistä ja kiuruista komppaamisesta huolimatta rarivapaita ja muutenkin hiljaisia.
Poikkeuksena valkoposkihanhet joita 6.9. oli jo ennätysmäärä 3500.
Parvi kasvaa vuosi vuodelta, vuonna 2015 rikotaan jo neljän tonnin raja.
Mieleen painui myös syksyn parhaaseen suosirriaikaan osunut pienten kärpästen massaesiintyminen. Rannalla kävellessä nämä kärpäslautat liikkuivat surisevina lauttoina tarjoten loppumattomasti sapuskaa. Linnuille meinaan. Mitä kärpäsiä nämä olivat tai miksi niitä oli näin valtavasti en ole selvää ottanut.



20.9.2014 Preiviikinlahdella näytti tältä. Matalan veden aikoina rannalta löytyy tilaa sekä linnuille että ihmisille eikä harkinnassa olevalle liikkumiskiellolle silloin ole perusteita. Vedenkorkeuden ollessa 20-30 senttiä miinuksella on vasemmalla näkyvästä uudesta tornista varsin haasteellista määrittää useimmiten veden rajassa liikkuvia kahlaajia.
Näkymä uudesta tornista 1.10.2014. Niittokone tehnyt komiaa jälkeä. Rantaa jyrsimällä saataisiin kasvillisuuden leviämistä vielä enemmän hillittyä sekä parannettua lintujen ruokailumahdollisuuksia muuallakin kuin veden rajassa.
Auringonlasku 2.8.2014. Ilta on muuttoaikoina linnustollisesti yhtä antoisa kuin aamukin.
Tuskin maltan odottaa taas näkeväni näitä retkinäkymiä......

Vuosi 2014 ei huippurareja tarjoillut mutta ties mitä ensi vuonna??

2 kommenttia:

  1. Tosi hyvä yhteenveto !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Laitetaan jatkossa lisää tietoa jota tuntuu Tiiran ulkopuolelta löytyvän aikalailla.

      Poista