Oi Mumelo, sä helmi Mustanmeren

14.4.2015 Pori © Jaakko Esama

11.4.
Aamu aloitettiin velipoikien Pasin ja Juhan kanssa Siipyynkeikalla.
Tornissa oli saapuessamme jo vankka miehitys: Kyösti Kopra, Jukka Koskelainen, Jari Lagerroos, Ilkka Iivonen sekä Pajusen Matti.
Muutto oli etten sanoisi vilkasta. Päällimmäisinä pohjoiseen paineli yli 6800 naurulokkia, mustalintuja 3000, kaakkureita 172 sekä ruokkeja 50.

Kuutisen tuntia jaksettiin staijata jonka jälkeen nakattiin Pasi kyydistä Poikeljärven huoltikselle ja jatkettiin Juhan kanssa Poriin safkalle.
Aikainen aamu otti veroa ja pienet torkutkin piti ottaa.
Vaan vielä oli aikaa ja kun Juha Laukaasta asti oli liikkeellä päätettiin käydä vielä Yyterin lietteillä Jussille uutta Sannannokan tornia katsastamassa.

Eipä tiennyt Juha huhtikuussa 2013 tuuletellessaan että tänään natsaa.

Tähän aikaan vuodesta ei rannalta voi hirveesti odottaa löytävänsä.
Vuodarit paukkui selkälokista, västäräkistä, mustakurkku-uikusta sekä räyskästä. 
Mutta kuuden jälkeen illalla alkoikin tapahtua.
Tornin ja metsän väliseltä niityltä kuului kohtuuvoimakas lyhyt naukaiseva ääni muutaman kerran. Ihmeteltiin Jussin kanssa että mikäs tuollainen ääni on? 
Ei olla nimittäin ennen kuultu täällä eikä muuallakaan. 
Ääni lähti niityn yläpuolella lentelevästä lokista? Linnulla oli tumma huppu ja paljain silmin eli plotalla aprikoitiin että kuis naurulokki tuommoista päästelee?
Kiikareilla todettiin että ompas vaaleen oloinen... 
Pään huppu näytti mustalta ja nokka tukevalta ja sehän on punainen. Täh? 
Joskus ridilläkin aika punainen mutta tämähän on aika räikee ja iso ridin nokaksi. 
Varmistin vielä kiikarilla ettei käsisiiven etureuna olisi valkoinen, ei ollu vaan selkäpuoli näytti tasaisen vaaleelta ja siiven kärjissä alapuoleltakin näkyi vain hitusen mustaa ja alapuoli muuten valkoinen.
Mikä tää on? Vielä muutama naukasu ja lintu lähti lahdelle pitkään suoraan liitoon jota ridiltä harvemmin näkee. Tuo tuskin oli mikään tuntomerkki mutta jos nyt sais putkeen?
Tornissa oli ilahduttavasti turismia mutta pari päätä oli valitettavasti senverran edessä etten hollille saanut ennen linnun häviämistä puiden taakse Leveäkarin suuntaan.
Sitten alkoi arvuuttelu että mikäs tuo mahtoi olla? Oletin että mustanmerenlokki saattaisi olla tuon näköinen. Kaivoin soittimesta lajin kutsuääntä (alla) ja vot! Identtinen!

Onneksi Jussilla oli Lintuopas mukana ja tuntomerkitkin natsasivat! 
Selattiin Lintuoppaasta tummahuppuiset lokit mutta muihin lajeihin ei lintu sopinut. Nauru- tai pikkulokki se ei ollut, nokisiipi- ja preerianaurulokilla siipien yläpuoli olisi oppaan mukaan lähempänä selkälokkia.
Tässä kohtaa alkoi lokkeihin perehtymättömyys kostautua ja epävarmuus uida puseroon. Laji olisi uusi Porille enkä vielä ollut ihan valmis laittamaan lintua Tiedotukseen etenkään koska lintu oli ollut kirkkaassa paisteessa ja ajattelin että kirkas valo oli saattanut vaalentaa linnun. 
Soittelin pari puhelua ja laitoin paikalliseen Whatsap-rinkiin tietoa josko asiantuntijoita ilmaantuisi alueelle lintua hakemaan.
Pitkälan Ari pöllähti jostain torniin vaan lintu ei palannut. 
Sitten samaan kohtaan missä mumeloepäily oli lennellyt ilmaantui naurulokki samaan kovaan valoon ja epäilykset karisivat. Jussikin oli vakuuttunut siitä mitä oli nähnyt ja aloin näpyttelemään viestiä mustanmerenlokista ilman mahdollinen- kommenttia. 
Ensihaviksesta hälyyn meni kolme varttia.
Vaikka lokkia hiukka haettiin ei sitä enää illalla löydetty.

Laitoin kotia päästyäni haviksen Tiiiraan aikuisena yksilönä ja Bongariliiton Facebookkiin yllä mainittuine tuntomerkkeineen josvaikka porukat kiinnostuisivat seuraavana päivänä etsimään lintua.
Kommenttejakin tuli eikä kaikissa havista ilman kakisteluja nielaistu.
Eipä tuo ihme kun ottaa huomioon millaiset laristit olivat asialla olleet. :D

Olipas kiva 12.4. aamulla poiketa Maaviikissä. Raristi bongaava velipoika Pasi Mäkelä eli mäkpa oli intoutunut bongaamaan. Esaman Jaska näkyy miettivän että nyt on kuvansaannissa haastetta kerrakseen.

Seuraavana aamuna kännykkää vilaistessani oli Tapani Liljalta tullut helpottava varsinainen ilosanoma tiedotukseen:
"Mustanmerenlokki Pori maaviiki pietniementietä vt2 n800m. Lintu tien W puolella"
Jahuu! Soitin Tatille ja ilmoitin tunteikkaasti että olet sitten erityisen mukava mies!
Tosihyvä fiilis aina kun löytää  jotain, erityisen kiva kun kaverit pääsee uutta Poripointsia bongaamaan.
2010 nappasi viitatintti ja aattelin että se oli eka ja vika Poripinna. Väli näkyy aktiiviselle olevan viisi vuotta joten 2020 sit taas?


Mustanmerenlokki (Larus Melanocephalus) 14.4.2015 Pori Maaviiki. © Kari Rissanen.
Tatti, Mäkpe ja porukat määrittivät linnun iäksi 3kv käsittääkseni käsisiivissä esiintyneen mustan perusteella.

Lintu viihtyi pellolla naurulokkiparvessa 12.-16.4. Pietniemen Maaviikissä. © Kari Rissanen.
Oli mielestäni parhaiten erotettavissa parvesta käsisiiven valkomusta -kuvion perusteella. Maaviikissä oli koko kevään runsas lokkilauma ja kahlaajia aina siihen asti kun peltorapakko kuivui.

12.4.2015 Pori Hevosluoto. © Jaakko Esama
Mumelo käväisi välillä myös Hevosluodon N-päässä jonne joutui pari kilsaa suuntaansa tallustamaan. Kuva on oiva vertailu jossa naurulokilla näkyy käsisiiven valkoinen etureuna sekä musta takareuna.

14.4.2015 © Jaakko Esama
Porille uusi laji nro 351. Mikä myös merkityksellistä niin tällä päästiin lajimäärässä yhden päähän Helsingistä! Satakunnan kolmas havainto, ensimmäinen Köyliön Hallavaaran kaatiksella 30.4.-3.5.2006 ja toinen 17.5.2010 Eurajoen Kallassa.

16.4. aamulla näin Tiedotuksen ja Tiiran mukaan linnun viimeisen kerran. Kuvaa kävin koettamassa mutta ei kun ei. Kiitokset Jaskalle ja Karille kuvista!

Linnun historia saattoi Suomessa jatkua 29.4. Lempäälän Ahtialanjärvellä, 30.4. Sipoossa ja 3.5. Espoon Suomenojalla. Ainakin näissä paikoissa nähtiin 3kv mumelo. Tai sitten kyseessä eri linnut. Aikataulu ainakin samaan lintuun sopinee.