Inoryntäys

10.9.
Huisia! pienet vihreet idästä alkavat taas syysharhailla ornien iloksi!
Ensimmäisenä Siperiasta yleensä eksyy taigauunilintu eli ino josta oli Joensuussa yksi kesäkuinenkin havainto 11.-12.6.
Eka varsinainen syyshavis saatiin verkosta 2.9. Siikajoen Tauvon lintuasemalla. Havainnot lisääntyivät nopeasti runsaiksi, tätä kirjoittaessani 14.9. Suomesta on jo vähintään sata havaintoa.

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) 12.9. Tahkoluoto Pori. Lintu on pieni, vikkelä, liikku keskellä puskia ja vaihtaa koko ajan paikkaa. Mun kameran/linssin autofocus ei selviydy ja käsitarkennusta en osaa. Joten varjoista tulee sitten tämmöisiä kuvia. Koitan vielä petrata kun kerran kesälomalla olen.

Kummaa harhailua... Laji pesii Siperian taigalla, talvehtii Kaakkois-Aasiassa mutta osa lähteekin syksyisin päinvastaiseen suuntaan. Suomesta niitä löytyy ensin Siikajoki-Kalajoki -akselilta jonka jälkeen valuvat rannikoa alaspäin ja viikon kuluttua ensimmäisistä jo Porisskin kuuluu.
Ensimmäisen Porissa näki ja kuuli Esaman Jaska 10.9. Tahkoluodon kylällä varsin perinteisillä mestoilla.
Tuotahan piti käydä bongaamassa vaan onnistunut en. Tahkoluodostakaan ei tarttunut kuin pari kivaa kuvaa.

Muuttohaukka (Falco peregrinus) eli pere Tahkiksen suljetulla satama-alueella. Meni vauhdilla ja yllättäin.
Kuvasta tuli aika hirvee ja se alivalottui melkein mustax mutta sai siitä senverran irti että kyseessä on tämän vuoden nuorukainen ruskehtavan sävyn sekä alapuolen pitkittäisviirutuksen perusteella. Vanha on harmaa ja alapuoli poikittaisviiruinen.

Tää oli kivalla paikalla. Empä ole ennen punakuiria myllyn edustan kivillä nähny. 

On se kuvassa...

11.9.
Uutta ino- yritystä. Aamulla tuli viestiä että Toukarissa on taigaa. Siispä sinne jossa Ari Rantamäki oli jo kukonlaulusta ollut rengastuspuuhissa.
Arin ollessa verkkokierroksella kuului tornin vierestä kirkas ja voimakas "tsiy-i" ja pieni vihree lennähti lähikoivuihin. No inohan se siinä, kiikareilla onnistuin näkemään mutta kuvia kattellessa totesin että taisin ottaa väärästä puusta. Mutta..onhan se siellä vaan missä?

Päivän kuva-arvoitus: missä luuraa vanhalta nimeltään kirjosiipiuunilintu? Komments pliis, kuinka kauan meni ennenku löyty?

Ari palasi verkkokierrokselta pussit pullottaen ja sanoi että kannattais kattoo mitä yhdestä pussukasta löytyy!

Pussista löytyi kuuden gramman Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus). Toukarissa on tänä syksynä 13.9. mennessä rengastettu jo 4 yksilöä. Muistaakseni Ari kertoi että on vuosia jolloin verkoista ei tule yhtään.

Toukarilta ajelin Tahkoluotoon josta Mäkpe oli ilmoittanut nuoren sitruunavästäräkin. Alanko ja Pete olivat vielä paikalla eikä väiskistä ollut just tietoa. Poijaat vaihtoi paikkaa ja lähdin kentille teputtamaan väiskihakuun.
Ensin piti vaihtaa Simmi puhelimeen koska uusi puhelinkuluissa säästävä ÄLY-liittymäni vaihtui just käyttöön. Menin kiiruissani taittelemaan sitä mukana ollutta muoviläpyskää siten että siitä tulikin micro-SIM.
Ja kun ontin vanhan SIMin puhelimesta huomasin että prkl se olikin se isompi.
No, laitoin pikkusimin liian ison läpeen ja se meni niin syvälle ja hankalasti ettei sitä saa pois ilman huoltoliikettä. Eikä tota Nokia N8:a pysty kotikonstein purkamaan.
Olihan siinä jo lasi rikki jne mutta uuden kännyn jouduin hankkimaan.
Liittymä on muuten mallia "ÄLY" jonka pelkkä käyttöönottaminen oli multa ehtaa idiotismia.

Sittis piti joka tapauksessa hoitaa ja löytyikin munkilla väiskiparvea putkella selatessa. Porinpinna numero 265 hiukan lohdutti ennen Giganttiin menoa.
Muuten tiedättekö mitä lukee Giganttilaisten tilinauhassa? "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa."