15.6.
Tournee aloitettiin jo yöllä.
Porukassa lisäkseni Juha Salminen sekä Pasi Alanko ja poikansa Tomi. Reissun kohteena ja suunnitelmana hienot linnut sekä lintupaikat reitillä Pori-Liminka-Kuusamo.
Liminganlahti sopi retken teemaan ja aloitukseen erinomaisesti. Virkkulan tornissa oltiin jo klo 04.15.
Lyömätön vesilintujen tyyssija. Kahlaajiakin monipuolisesti esillä sillä vedet tänään matalalla. |
Juha on vähän kuin japsituristi joka kuvaa kaikkea näkemäänsä :-) Mikähän mielenkiintoinen projekti tässä on menossa? |
Tiirassa on retkeilijöiden määrään verrattuna varsin vähän havaintoja Liminganlahdelta.
Syy on mielestäni siinä että etäisyydet karmaisevia sekä lintuja niin paljon ettei normiorni viitsi ynnäilllä.
Pasi on toista maata ja vetäisi yhteen mm. tonnin taveja, lapasorsia 140 ja jouhisorsia 60.
Tosin vähän kovempia lajeja tyyliin hietatiira tulimme täältä hakemaan, onneksi elispaineita ei enää ollut.
Lajihan on hyönteissyöjä joka lentää, saalistaa ja näyttääkin vähän erilaiselta kuin normitiirat.
Todella kaukana suunnassa NE jossain viidessä kilsassa putki pysähtyi niityn/ruovikon päällä poikkeavasti lentävään valkeaan lintuun. Lintu tuli kohti ja saalisti matalalla aivan kasvillisuuden yläpuolella suoraa rataa välillä hienosti alaspäin koukkaillen. Teräväkärkiset siivet, ihan tiiralta näyttää...
Lintu lensi suoraan, lukitsi siivet loivaan V-asentoon ja teki pienen niiauksen alaspäin napaten hyönteisen tms. Tämä hienostuneen näköinen saalistelu jatkui ja totesin ettei tämä muu voi olla kuin hietatiira ja huutelin että nyt löytyi ja yritin nuotittaa tornissa ollutta porukkaa.
Hietatiira (Gelochelidon nilotica) lensi lopulta hienosti tornin edustalta kadoten lopulta Pitkänokalle. Lavalla muutama eliskin paukahti. Takana Jorma Tähtinen jonka seurassa viime vuonna saatiin Sannanlahdelta hietatiirasta elis. |
Tälläkin kertaa lento meni kuvan kannalta liian kaukana. Tosin kaikista tuntomerkeistä harmaata yläperää myöten päästiin naatiskelemaan. Yksilöä on nähty lahdella jo vuodesta 2010 alkaen, kait se ensi vuonnakin ilmestyy?
Toinenkin gomia havis kuittaantui kun arosuohaukkakoiras lensi varoittamatta tornin yli jatkaen lahdelle sapuska kynsissä. Kohta näkyviin tuli myös naaras jolle koiras tipautti saaliin!
17.7. paikalla nähtiin neljä lentopoikasta joten pesintä myös onnistui.
Kuinkahan käynee Siikajoella Vartinhaassa muutamana vuonna pesineen arosuohaukan jatkossa? Nimittäin paikalle on tänä vuonna tullut tuulivoimalaitostyömaa, piuhoja vedeltiin kuulemma melkein pesän yli! Ei näytä olevan mitään merkitystä sillä mikä laji pesii suunnitellun tuulivoimalan tiellä. Tuulimylly tulee eikä sitä mikään estä vaikka jotain linnustoselvityksiä tehdään ihan vaan sen takia että ne pitää tehdä. En käsitä.
Enkä sitäkään että esim. Porissa Peittoon jättivoimalat tehtiin runsaan puolen kilsan päähän lähimmistä taloista. Kävimme Alangon kanssa kesällä alueella kuuntelemassa yölaulajia jolloin totesin että melu on häiritsevää kahteen ja puoleen kilsaan, vielä viiteen kilsaan myllyt kuuluivat selvästi! Sääliksi käy ko. alueen asukkaita.
Myllyjä nousee ympäri maata kuin sieniä sateella yhteiskunnan tukien takia. Luulisi että kerran kuussa kopsahtava sietämättömän kokoinen sähkölasku riittäisi energian tuottajille??
Takaisin lintuihin. Virkkulan pitkosten varrella on tolppia joiden nokissa mustapyrstökuirit tykkäävät seisoskella kuvattavina. Tornista ynnättiin näitä 15 kipaletta. |
Joskus paikalla on ollut muitakin keltaisia kuin keltavästäräkki, nimittäin kultasirkkuja. Joita ei enää löydy kuin kiinalaisten lautasilta. |
Matka jatkui kohti Kuusamoa. Oulussa pysähdyttiin tietty Oritkarin laguunilla jossa oli hieno ristisorsapoikue eikä muuta mainittavaa. Toinen emoista suoritti poliisin tehtävää ajamalla kaikki laguunille tulleet sorsalinnut pois useampaan kertaan.
Tadoilla oli yhteensä yhdeksän poikasta. |
Vaikka Yyterin lietteillä näkee runsaasti nuoria ristisorsia en näin pieniin poikasiin ole ennen törmännyt. |
Sitten kohti Kuusamoa ja Kemilää jossa 2.6. alkaen oli mansikkamaan tolpilla ja piha-alueilla patsastellut komia punakottaraiskoiras. Matkalla saatiin vihiä ettei pastori olekaan mikään helppo nakki vaan saattaa vaatia useamman käynnin paikalla. Vinkki piti paikkansa sillä mekin nuijattiin ja siirryttiin korvat luimussa hotelli Rukatonttuun jossa viime vuonnakin majoituttiin. Loppuilta vietettiin tietenkin jalkapallon MM-kisoja seuraten.
Hyviä kuvia ja esamaista nasevaa tekstiä.
VastaaPoistaJuha