Hyvinkään kiljuhanhi

5.5.

Tänään vaihteeksi isohaarahaukkajahtiin.
Tampereen seudulta oli isomilkkarista muutama havainto viime päiviltä joten Mäkelän Matin kanssa suunnattiin sinne.
Viimeisimmät havispaikat katseltiin mutta ei vilaustakaan. No, oikeastaan oltiin paikalla siksi että mikäli häly napsahtaa niin ehditään peliin mukaan. Ei napsahtanut.
Peukaloiden pyörittely loppui ennen puolta päivää kiljuhanhihälyyn Hyvinkään Kytäjältä.
Pekka Komi ilmoitti renkaattoman kiljun lisätietona vähäinen risteymän mahdollisuus. Kilju on aina hieno lintu ja pellolla vielä iso hanhiparvikin joten lähdetääs sinne.
Paikka oli Jaanankallion parkkis joka olikin täynnä porukkaa ja tunnelma aikalailla kiivaanoloinen.

"Misä se hanhi nyt on?" Kyselivät epätietoiset Kytäjältä.
Porilaisväriä edusti myös Matin oikealla puolella oleva Ari Savola.

Tunnelmaa kiristi 250:n tundrahanhen parvi jossa majaillutta kiljua saikin haravoida tosissaan. Yksilö ei nimittäin ollut niin selvä tapaus kuin hanhet joihin Siikajoella viime vuonna tutustuin.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) 5.-11.5. Hyvinkää Kytäjä.
Pään muoto, pieni nokka, pitkät siivet sekä otsakilpi joka tosin jäi hieman "vajaaksi".
Lintu omasi muitakin kiljun piirteitä jotka tulivat nätisti esille mitä enemmän lintua katseli.
Mitään kuponkia linnusta ei ainakaan Kompe tehnyt enkä Tiirastakaan merkintää löytänyt.

Jotta edes jotain söherökuvia tuli piti kavereille huudella että sanokaa "hep" kun sen pää nousee.

Paluumatkalla ei mitään hääppiä Ahtialanjärven lisäksi keksitty mutta Ulvilan Vihelässä Tampereentien varressa nähtiin Esaman Jaskan ajopeli ja pellolla pari kattohaikaraa.

Illan päätteeksi pyörähdin vielä Luotojen alueella etenkin kahlaajia katsastamassa.
Länsitien SE-puoleiset Kvistiluodon ja Hevosluodon pellot olivatkin mainioita kahlaajapaikkoja tänä keväänä.
Laskeskelin alueelta tällä kertaa kapustarintoja 300, suokukkoja parisataa ja punakuirejakin 50p. Kyntöpelloista ei kahlurilaskenta ihan helppoa varsinkaan kärsimättömälle ole ja siksi lasketut määrät jätinkin reippaasti alakanttiin.
Joka tapauksessa suositeltava retkikohde jossa juuri sinä oikeana kevätpäivänä seulomista riittää.

Kahlureiden kuvaaminen kaukaa kyntöpellosta ei ole palkitsevaa.
Siksi tyydyin tuulihaukkaan Toukarilla.