Kohteina Espoon mustakaularastas sekä Uudenkaupungin kalasataman grönlanninlokki.
Eihän noita passaa missata jos sattuu vaikka vuodareista tänä vuonna kiinnostumaan ;)
Päivä oli sateinen jo aamulla eikä tuo muuksi muuttunut myöhemminkään. Ilman vesiliirtoja parista vesiesteestä huolimatta saavuttiin Espoon Tammitielle. Siellä ystävämme mukara hääri edelleenkin puolipimeässä ruokinnan kunkkuna. Taitaa lintu tuntea tontin jo omakseen.
19.12.2012 alkaen samalla ruokinnalla Espoossa viihtynyt mustakaularastas. Kuvattu 23.12. |
Rastaspaikalta suunnistettiin muutaman kilsan päähän urbaanimetsopaikalle josta itse päätähti oli valitettavasti häipynyt ilmeisesti raketteja? pakoon.
Näin oli vuoden eka nuijaus suoritettu vaan ei kovin vakavaa sorttia.....Taas ajeltiin muutama kilsa lisää nokkanissejä haeskelemaan vaan eipä löytynyt niitäkään.
Ei auta vaikka kuinka tiiraisi ja höristelisi kun satelee ja linnut on piilossa. Vasemmalta Jaakko Esama, Matti ja Petteri Mäkelä. |
Nokkavarpusmasennus kesti vain hetken. Pieni palaveri Ämmässuo/Uki -vaihtoehtojen välillä pidettiin ja päätettiin suunnata volkkarin nokka suorinta tietä Ukin kalasatamaan.
Grölis oli tiedotuksessa jo päivitetty kummastakin paikasta eikä paineista ollut tietoakaan.
Paikalla oli saapuessamme toistakymmentä bongaria jotka vartosivat oikean lokin ilmestymistä sieltä jostain. Taisi siinä puolisen tuntia vierähtää valkoisia siiven kärkiä hakien kunnes hieno aikuinen grönlanninlokki teki kivan ohilennon ja laskeutui jäälle muiden lokkien sekaan.
Kovin jäivät kaamoskuvat rakeisiksi. Jess! Satuin sentään kuvaamaan oikeaa lokkia. Grönlanninlokki (aikuinen!!) 1.1.2013. Uusikaupunki kalasatama |
Päivän ainut takakirves linnustollisesti kilahti tunturikiurun häivyttyä Sastamalasta. Porukkaa oli kiurua ollut hakemassa huonoin tuloksin ja reittisuunnitelmamme vaihtuikin Euraan.
Siellä tuli toinen takaisku lintutiedotuksen päivityksessä jossa mainittiin gröniksen olevan edelleen samalla paikalla kuin yksinäinen puujalustainen Swarovskin putki. Matti kurvasi parkkiin ja takaluukkuinvestoinnin jälkeen totesi että hänenhän se on. Turkulainen bongaritoveri Juhani Salmi oli onneksi ottanut optiikan talteen ja siitä kiitokset.
Eurassa pikku-uikkua yritettiin perinteisiltä talvehtimispaikoilta löytää mutta joki on edelleen niin laajalti auki että uikun ja varsinkin pienen on varsin helppo piilotella. Koskikaroja sentään yhytettiin.
Pikku-uikkumaisemaa. Kuvassa eri laji. |
Joka kävi lähempänäkin poikkeamassa. |
Itse en ekaekaa -pinnoja ole keräillyt, Petteri ja Matti taas tuulettelivat siellä sun täällä. Päivän ylläriksi tuli Salon Teboililla huoltoasemanpihapinna hapäti joka huuteli takaisin kun pojat viheltelivät kuin harmaapäätikka.
Jep, oikein kiva lintupäivä näin keskellä talvea. Ja pari hyvää vuodariakin....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti