Pitäähän yksi lintukuvakin olla. Spinari oli ainut joka poikkesi lähistöllä. |
3.5.
Tornien taiston aattona
käytiin Team Inhotun eli taistoveljesten Pasin ja Juhan kanssa Siipyyn
lintutornissa lähinnä kuikkamuuttoa sekä tietenkin jääkuikkaa kuikuilemassa.
Tornissa oltiin joskus kuuden maissa ja paikalla olivat jo Jukat Koskelainen ja
Tervamäki.
Kuikkamuutto näyttikin
kohtuulliselta vesilintujen ja etenkin tukkakoskeloiden säestäessä menoa.
Sähköä tuli torniin klo 7.40
kun Storbådania lähestyi kookas mustasiipinen lintu matkalla pohjoiseen isot valkoiset laikut
käsisiipien tyvissä loistaen. Lintu tuli aivan veden pinnassa hitain voimakkain
iskuin kun muukin porukka sai sen saaren eteläkärjestä
nätisti putkeen. Linnulla oli vaalea vatsa sekä kaula ja isot siipilaikut vilahtelivat välillä alapuoleltakin.
"Leveäpyrstökihu!” huudahti
Koskelainen joka lajia on useamman kerran nähnyt. Minulle tuli heti mieleen
etten tällaista lintua ole ikinä matkalennossa nähnyt. Merikihuksi liian leveä-ja
pitkäsiipinen, lentotyyliltään kovin vakaa ja hidaslyöntinen enkä lähellekään
noin suuria siipilaikkuja merikihulla ole havainnut.
Mutta…kukaan
tornissa olleista ei nähnyt pyrstön kärjen pompuloita jotka aikuisella lepyllä pitäisi olla. Eikä juuri muutakaan koko pyrstöstä. Etäisyyttä kihuun oli
noin 2400 metriä ,
valaistus tosin erinomainen eikä juurikaan väreilyä. Kuulemani teorian mukaan
pompulat eivät näkyneet koska lintu lensi koko havaintoajan veden pinnassa ja
niitä ei näkyisi vettä vasten korkeasta tornista katsottaessa. Tai sitten lintu ei ollut aikuinen, sillä 3kv:lläkään ei pompuloita vielä ole. En osaa sanoa,
minusta se ei merikihulta näyttänyt ja pinna on vieläkin vuodarilistallani. Ainakin
toistaiseksi.
Aktiivinen Siipyy-staijari Jukka Koskelainen |
"Kyllä se rinta nyt vaan on musta" totesi Jukka Tervamäki |
Puoli tuntia edellisestä
kun putki osui Domarkobbanin eteläkärjen edustalla uiviin kahteen uikkuun.
Jaahas, mustakurkku-uikkuja!? Jäin kuitenkin tarkemmin tiiraamaan niitä koska
lintujen kääntyessä nätissä myötävalossa koko kaula ja rinta näyttivät mustilta
kylkien näkyessä punaruskeina. Zuumi seiskavitoselle ja pään muoto sekä
kaulojen pituus alkoivat askarruttaa.
Uikkujen taas kääntyessä tajusin ettei
niillä näkynyt mukurun päästä leveän takaa tai edestä tekeviä höyheniä vaan
päät näyttivät edestä/takaa suipoilta. Lisäksi kaulat näyttivät kovin
pitkiltä mukurun kauloiksi.
”Hei kattokaas noita kahta uikkua tossa Domarin
edessä. Näyttäis että nillä on liikaa mustaa etumustaa.”
Etäisyyttä uikkuihin
oli kartan mukaan 2.4 kilsaa, onneksi vallitsi erinomainen keli eikä tuulikaan
täristänyt kun hillitön tuijotus alkoi. Tervamäki totesi uuden Swaro-ysikymppisen
takaa useamman kerran että niillä on musta koko etumusta. Todella keskittymällä
kykeni erottamaan etteivät vaaleat poskihöyhenet ulottuneet päälaelle vaan
laelta näkyi hitunen mustaa. Aina paranee!! Kaula ja pää muodostivat ”tikun” joka pisti merestä sennäköisenä että siinähän uiskentelee mustakaulauikkuja!
Tornin porukan kommentit olivat yhteneviä eikä ristiriitaisia tuntomerkkejä havaittu. Koskelaisen Jukka soitti vielä Siipyyn Keisarin Veikko Forsbergin
paikalle joka totesi samat tuntomerkit jotka
muukin porukka oli havainnut.
Velipojat Juha ja Pasi tikkoina paikalla |
Häly ilmoille ja päivä
sai kruununsa. Linnut uivat havaintoaikana pikkuhiljaa kohti Domarin
pohjoiskärkeä eikä niitä enää nähty klo 9.15
jälkeen. Koskelainen teki RK-kupongin joka hyväksyttiin 12.8.2013. Onnittelut
kaikille paikalla olleille sekä kiitokset J.K:lle kupongista!
Laji on havaittu Suomessa
runsas parikymmentä kertaa. Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen sillä
havaintoja tehtiin eri puolilla Suomea jopa neljästä yksilöstä. Itse näin
niistä kolme joista ekan bongasin Mäntsälän Isojärveltä; Kouvolan
Junkkarinjärven ja Siikajoen Merikylänlahden uikut tulivat ”kylkiäisinä”. Siipyyn mustakaulauikut olivat varmaankin samat jotka nähtiin 1.5.2013 Salon Omenojärvellä. Nämä viipyivät järvellä vain päivän ja siirtyivät sitten kohti Siipyytä?
Myös Timo Rintamäki oli paikalla |
Tiedä häntä mutta meillä oli tornissa
kivaa eväitä mussuttaessa ja kahvia juhlajuomaksi napatessa. Ansaitut eväät
sillä aniharvoin näkee spondesti jotain parempata.
Staijipäivän muu saldo
sisälsi satoja tiiroja, 45 ruokkia, puoltoista tonnia vesilintuja sekä vajaa kolmesataa
kuikkalintua. Eipä tullut jäägavioita mutta gomia päivä oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti